Category: online casino registrierungsbonus ohne einzahlung

Kerää metsän hedelmät talteen The Wild Wood slotissa

Mai Play Kong The Eighth Wonder of the World Slots Online, Kerää metsän hedelmät talteen The Wild Wood slotissa. Spilleautomat Features. Dez. Okt. Each game is based on a different tourist destination, and offers Kerää metsän hedelmät talteen The Wild Wood slotissa unique gameplay. 2. Apr. KERÄÄ METSÄN HEDELMÄT TALTEEN THE WILD WOOD SLOTISSA, Tropic Reels™ Slot Machine Game to Play Free in Playtechs Online.

Ensiostajat myyvät sieniä yleensä edelleen joko tuoreena, pakastettuna tai suolattuna. Tunnettuja sienten osto- ja myyntiyrityksiä ovat mm. Poimijoita koskettavat sienten käsittelyohjeet sekä laatuluokat ovat toimijakohtaisia ja saattavat poiketa eri yritysten välillä.

Esimerkiksi Dalla Valle Oy ohjeistaa internetsivuillaan erittäin tarkasti herkkutattien poiminnasta sekä luokittelusta laatuluokkiin I-III.

Dalla Valle, hakupäivä Osa sieniä jatkojalostavista yrityksistä ostaa raaka-aineensa suoraan ilman välittäjiä. Esimerkiksi Kaskein Marja Oy ostaa tuoreita luonnonsieniä ja jalostaa niitä edelleen mm.

HoReCa-sektorille sekä päivittäistavarakaupoissa myytäviksi elintarvikkeiksi. Kaskein Marja Oy, hakupäivä Sieniviljelyssä mahdollisuuksia lisätulonlähteeksi Luonnonsienten puoliviljely ja viljely ovat nykyisellään Suomessa sangen niukasti hyödynnettyjä mahdollisuuksia.

Tryffelin viljelyn suhteen on Suomessa edetty viime vuosina: Juvan tryffelikeskuksessa on suoritettu kasvatuskokeita vuodesta alkaen ja vuonna 01 koealueelta löydettiin ensimmäiset tryffelit.

Juvalla on kehitetty suomalaiseen ilmastoon ja maaperään soveltuvia viljelytekniikoita, mitkä saattavat tulevaisuudessa mahdollistaa maanomistajille lisätuloja.

Juvan tryffelikeskus tarjoaa tryffeleiden viljelyneuvontaa sekä viljelyn käynnistämispalveluita ympäri Suomea. Kyseiset palvelut perustuvat vähintään kaksivuotisiin sopi-.

Tällä hetkellä Juvan tryffelikeskus tekee yhteistyötä noin 0 tilan kanssa. Shamekh 01, hakupäivä ; Juvan tryffelikeskus, hakupäivä Turun ammattikorkeakoulun hallinnoimassa Syötävien lahottajasienien viljely maatalouden sivuelinkeinona -hankkeessa kehitetään syötävien lahottajasienten viljelyä maatalouden sivuelinkeinona.

Suomen luonnossa kasvaa tuhansia sienilajeja, joista löytyy vähintäänkin kymmeniä viljelyyn sopivia lajeja. Jo muualla maailmassa viljelyssä olevia tai ainakin viljelyyn hyvin soveltuvia sienilajeja ovat mm.

Syötävien lahottajasienien viljely maatalouden sivuelinkeinona -hankkeen käytännön kokeissa on keskitytty Suomessa hyvin tunnettuihin ruokasieniin: Koivunkantosieni on herkullinen ruokasieni, joka kasvaa yleisenä koko maassa.

Lajin pääasiallinen isäntäpuu on koivu, mutta sitä tavataan myös muilla lehtipuilla. Koivunkantosienen satokausi ulottuu toukokuusta myöhäiseen syksyyn ja yksi kanto voi tuottaa satoa lähes kymmenen vuotta.

Koivunkantosienen rihmaston kasvattaminen ja ymppääminen koivunrungon paloille on toteutettavissa kotikonsteinkin ja esikasvatettu puhdasviljelmä menestyy ulkona jopa ilman hoitoa.

Sopivan paikan valinta ja huolto kuitenkin parantavat satoa. Suomessa koivunkantosienen viljely saattaisi olla kannattavaa sellaisilla kasvupaikoilla, joissa puuston hakkuu- ja korjuukustannukset nousevat korkeiksi.

Suomesta löytyy esimerkiksi satoja tuhansia hehtaareja vanhoja ojitusmaita, joissa puusto on hoitotoimien vajavaisuuden takia pieniläpimittaista ja ylitiheää.

Pakurista ja pakurikäävän viljelyn tutkimuksesta kerrotaan tarkemmin luvun. Esiselvitys -hankkeessa selvitettiin Suomessa uusien ja myyntihinnaltaan arvokkaampien sienten soveltuvuutta nykyisiin tuotantokonsepteihin sekä analysoitiin saatavissa olevien kotimaisten kasvatusmateriaalien sopivuutta näille uusille lajeille.

Nykyisin Suomessa viljellään merkittävissä määrin ainoastaan herkkusientä, osterivinokasta sekä siitakesientä, joista vain osterivinokasta esiintyy Suomen luonnossa.

Herkkusieni on viljellyistä lajeista ylivoimaisesti kaupallisesti merkittävin. Esiselvityshankkeen alustavien kasvatuskokeiden perusteella talvijuurekasta ja koivunkantosientä voidaan pitää sopivina lajeina sieniviljelyyn yritysten nykyisen tuotannon rinnalle.

Kotimaiset kasvatusalustat viljasta ja sahanpurusta tehdyt pötköt kuten siitakesienillä soveltuvat melko hyvin uusien sienilajien viljelyyn.

Tulevaisuudessa tulee kehittää teollisuuden sivutuotteiden käyttöä sienten kasvatusalustoina, sillä niitä on saatavissa edullisesti suuria määriä.

Uusien sienilajien tuotanto ei lisänne merkittävästi kuljetukseen, varastointiin ja toimitusketjuihin liittyviä kustannuksia. Koivunkantosienen ja talvijuurekkaan viljelyn pitäisi onnistua myös ulkona pidettävissä ympätyissä pinoissa.

Maaseutuvirasto 01a, hakupäivä Villivihanneksia ja luonnonyrttejä saadaan sekä keruusta että viljelystä Villikasvi-innostus on viime vuosina levinnyt voimakkaasti koko Suomessa sekä yksityisten ihmisten keskuudessa että kaupallisessa toiminnassa.

Villiruoalla on mahdollisuuksia toimia Suomen matkailuvalttina, ovathan esimerkiksi monet luonnonkasvit päässeet jo useiden trendiravintoloiden ruokalistoille, ja nähdäänpä villiruoalla mahdollisuuksia myös vientituotteena.

Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö ELO 01, hakupäivä. Elintarvikekäytössä luonnonkasvienkin kohdalla tulee kuitenkin muistaa elintarvikelainsäädännön vaatimukset ja huomioida erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus EY N: Villikasvien käyttötarkoitukset ja -tavat vaihtelevat: Luonnonkasveilla on käyttömahdollisuuksia myös käsityöalalla, esimerkiksi kasvivärjäyksessä sekä muun muassa viherrakentamisessa.

Kuusenkerkkiä hyödynnetään elintarvikealalla esimerkiksi kerkkäsiirapin valmistuksessa Kuva: Marsi Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna Luonnontuotealan innovaatioverkosto ja toimialan uudet mahdollisuudet -hanke LT-INNO Miten metsästä lisää raaka-ainetta jalostettavaksi?

Luonto kasvattaa metsissä ja soilla maukkaan marjasadon Jokaisen luonnossa liikkujan on mahdollista hyödyntää metsien tarjoamia luonnonantimia.

Luonto kasvattaa metsissä ja soilla maukkaan marjasadon Suomessa. Luonnontuotteita pohjoisesta miten vastata matkailun ja maailman kysyntään Kehittyvää liiketoimintaa luomuluonnontuotteista tarpeita, mahdollisuuksia ja jatkoaskelia Luonnontuotealan koordinaatiohanke LUMOA Lahti 7.

Luonnontuotealan toimialaraportti Metsistä saa muutakin kuin puuta Rainer Peltola Luonnonvarakeskus Mitä muuta?

Luonnontuotteita, riistaa, makeaa vettä, energiaa Säätelyä: Hengitysilmaa, ilmaston säätelyä, tulvien tasausta,. Villinä luontoon Luonnontuotealan toimialalaraportin antia sekä kokemuksia Britannian villiyrttiliiketoiminnasta Metsien sertifiointi luomukeruualueiksi Etelä-Savossa Luomuvalvontapäivä Luomuluonnonmarjojen poimintaohje Mitä luomulla tarkoitetaan?

Poimijan on tutustuttava tähän luonnonmukaista keruuta koskevaan ohjeeseen ennen keruun aloittamista ja poimija vahvistaa kirjallisesti sitoutuvansa.

Vuonna saatiin ennätyksellinen mustikkasato, vaikka alkukesän kylmyys viivästyttikin marjojen kypsymistä. Mustikkaa kerättiin myyntiin 7,2.

Lainsäädännön asettamat vaatimukset Luomuketjulle Mikkeli Luomuelintarvike on aina peräisin. Luonnontuotealan toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista Veera Tahvanainen ja Mikko Kurttila Luonnontuotealan tutkimusseminaari, Ruka, Kuusamo Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma ja luonnontuoteala Luonnontuotealan kehittäminen Helsinki Luomu Suomessa Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea.

Valtioneuvoston asetus vuodelta maksettavasta lihan ja vuodelta maksettavasta maidon kuljetusavustuksesta sekä vuodelta maksettavasta eräiden kotieläintalouden palvelujen tuesta Valtioneuvoston.

Liiketoimintaa villiyrteistä ja luonnontuotteista Hämeessäseminaari Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.

Valtioneuvoston asetus vuodelta maksettavasta lihan ja vuodelta maksettavasta maidon kuljetusavustuksesta sekä eräiden kotieläintalouden palvelujen tuesta vuodelta Valtioneuvoston päätöksen.

Metsämarjojen- ja -sienten poiminta ja käyttö Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kotitalouksissa Mikkonen, H. OSA 2 Arktiset Aromit ry Syötäviä sieniä kasvaa metsissämme vuosittain jopa 1 miljoonaa kiloa.

Näistä vain murto-osa kerätään talteen. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran suosittelemia ruokasieniä.

Luomu Suomessa Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Lapin maahanmuuttotilastoja Lapin ELY-keskus 8.

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs.

Varusteiksi riittää kori ja sieniveitsi. Sienikirja on myös tarpeen. Opettele aluksi kokeneemman sienestäjän kanssa muutama ruokasieni ja kerää vain niitä.

Suomalaisen marja- ja hedelmäliköörin nykytila ja tuotanto Suomessa Sanna Lento, Hämeen ammattikorkeakoulu 7. Maa- ja metsätalousministeriön ja kahdeksan organisaation.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Posio ELY-keskus: Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n.

Luonto- ja luonnontuotealan yrittäjyys Metsäneuvoston kokous, Varsinais-Suomi 5. Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä Seminaari 4.

Pyhäjärvi-instituutti, Satafood ja ProAgria. Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www. Luomu Suomessa Päivitetty Yrttijuomien raaka-aineiksi soveltuvat mm.

Ahomansikka marjat ja lehdet Apilat lehdet ja kukat Kanerva, kukat Ketohanhikki lehdet Koivu lehdet Kultapiisku kukat Lillukka lehdet Maitohorsma.

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September Contents of the presentation 1.

SEPRA what is it and why does it exist? Luomun kannattavuus ja markkinatilanne Marraskuu Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry Tulojen ja menojen muodostuminen Lähtökohtaisesti tavanomainen maataloustuotanto on luomutuotantoa tehokkaampaa.

Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run.

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Mansikanviljelyn sivuvirrat Ongelman määrittely Innovaatiokilpailu Ruokaketjun toimijoiden näkemyksiä luomusta Jaakko Nuutila, 6.

Tilastokeskus Pelkosenniemi 5 5 Enontekiö 5 4 Utsjoki 4 5 Muonio 4 4 Sodankylä. Lauri Korhonen 3 vuotta sitten Katselukertoja: Marsi Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna Marsi Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna Miten metsästä lisää raaka-ainetta jalostettavaksi?

Luonto kasvattaa metsissä ja soilla maukkaan marjasadon Luonto kasvattaa metsissä ja soilla maukkaan marjasadon Jokaisen luonnossa liikkujan on mahdollista hyödyntää metsien tarjoamia luonnonantimia.

Luonto kasvattaa metsissä ja soilla maukkaan marjasadon Suomessa Lisätiedot. Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Luomufoorumi 3.

Luonnontuotealan aamukahvitilaisuus Toimialapäällikkö Anne Ristioja Rovaniemi 5. Luonnontuotteita pohjoisesta miten vastata matkailun ja maailman kysyntään Olos, Muonio Luonnontuotteita pohjoisesta miten vastata matkailun ja maailman kysyntään Kehittyvää liiketoimintaa luomuluonnontuotteista tarpeita, mahdollisuuksia ja jatkoaskelia Kehittyvää liiketoimintaa luomuluonnontuotteista tarpeita, mahdollisuuksia ja jatkoaskelia Luonnontuotealan koordinaatiohanke LUMOA Lahti 7.

Metsistä saa muutakin kuin puuta Metsistä saa muutakin kuin puuta Rainer Peltola Luonnonvarakeskus Mitä muuta? Hengitysilmaa, ilmaston säätelyä, tulvien tasausta, Lisätiedot.

Luonnontuotealan toimialalaraportin antia sekä kokemuksia Britannian villiyrttiliiketoiminnasta Villinä luontoon Luonnontuotealan toimialalaraportin antia sekä kokemuksia Britannian villiyrttiliiketoiminnasta Syö marjoja 2 dl joka päivä.

Metsien sertifiointi luomukeruualueiksi Etelä-Savossa Metsien sertifiointi luomukeruualueiksi Etelä-Savossa Luomuvalvontapäivä Poimijan on tutustuttava tähän luonnonmukaista keruuta koskevaan ohjeeseen ennen keruun aloittamista ja poimija vahvistaa kirjallisesti sitoutuvansa Lisätiedot.

Mustikkaa kerättiin myyntiin 7,2 Lisätiedot. Luonnon marjat ja hedelmät hirvaslaisten ilmoittamat teeaine viljely sieni aaprotti 1 1 1 1 ahomansikka 4 1 ampiaisyrtti x 1 1 avomaankurkku 1 1 basilika 1 1 chili 1 1 haaparousku x 1 hapero 3 1 herne 7 1 hilla 8 1 horsma x 1 humala Lisätiedot.

Lainsäädännön asettamat vaatimukset Luomuketjulle. Luomuelintarvike on aina peräisin Lisätiedot. Luonnontuotealan toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia Luonnontuotealan toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista Veera Tahvanainen ja Mikko Kurttila Luonnontuotealan tutkimusseminaari, Ruka, Kuusamo Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma ja luonnontuoteala Oulu Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma ja luonnontuoteala Päivitetty Luomu Suomessa Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea.

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus vuodelta maksettavasta lihan ja vuodelta maksettavasta maidon kuljetusavustuksesta sekä vuodelta maksettavasta eräiden kotieläintalouden palvelujen tuesta Valtioneuvoston Lisätiedot.

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Foodwest Oy Ohjelmapäällikkö Kaisa Penttilä kaisa.

Luonnontuotteiden talteenoton ja myynnin edistäminen Etelä-Suomen alueella Kaisa Tolonen Savonia-ammattikorkeakoulu Liiketoimintaa villiyrteistä ja luonnontuotteista Hämeessäseminaari Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna Lapin liitto Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus vuodelta maksettavasta lihan ja vuodelta maksettavasta maidon kuljetusavustuksesta sekä eräiden kotieläintalouden palvelujen tuesta vuodelta Valtioneuvoston päätöksen Lisätiedot.

Metsämarjojen- ja -sienten poiminta ja käyttö Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kotitalouksissa. Die Benennung erfolgte Ursprung der.

Lansberg hatte trotz der Niederlage auch Grund ein bisschen stolz auf sich zu sein: Sie war Cyborgs erste Gegnerin seit , die es in. Wir wussten, dass Du gehen musstest, doch als Du gingst, verloren wir mit Dir ein Stück von uns.

Startseite Anzeige schalten Hilfe Ratgeber Anmelden. Du warst der Mittelpunkt unseres Freundeskreises, liebevoll und immer bereit zu verstehen und zu helfen.

Er veröffentlichte auch einen Band mit Predigten in Latein nachgedruckt in Hanau und Frankfurt und ins Holländische übersetzt.

Er war verheiratet und hatte sechs Söhne und vier Töchter. Wir trauern mit Ihrer Familie um einen liebenswerten Menschen. Jahrhundert Niederländer Geboren Gestorben Mann.

Powered by WordPress und Graphene-Theme. There are 15 paylines and an infinite number of sugary sweet treats to chase down in Sugar Parade, a sickly slot from Microgaming that's super cute.

The most popular Bally, WMS. Match up some of the world's most famous celebrity faces to secure yourself a win. If you've been around the block a few times when it comes to online casinos, then you'll be fully familiar with the industry's most popular software companies.

NetEnt Casinos sind auch bekannt für ihre guten Auszahlungsraten und eine hohe Frequenz von Gewinnen. Hot Habanero Slots by Cozy Games Management LTD Hot Habanero features a scatter symbol for big payouts, a wild symbol that will replace any other symbol except scatters and bonus symbols, and a bonus game where you can pick the hot peppers for big You can play Hot Habanero Slots at the following casinos.

Die ersten Spielautomaten von NetEnt wurden vor 15 Jahren erschienen und jetzt gehören zu den bekanntesten und erfolgreichsten Unternehmen, die sich mit der Spielautomatenentwicklung beschäftigen.

Kaum ein Anbieter hat den deutschsprachigen Glücksspielmarkt derart prägen können. När man spelar videoslots dyker nämligen en helt otrolig vinstchans upp vid horisonten.

Auf Merkur ist Verlass!

If you plan to the player party then you to stroll at and sightseeing spots. I'm over 18 years of age and I accept these Terms and Conditions. The 8th Wonder of the World Bonusrunde mit langatmigem Wm frauen endspiel. The 8th Wonder of the World? Da ist die Novomatic technologisch sehr gut aufgestellt. Das Spiel dundee casino online eine Freispielrunde im mittelalterlichen Design. Mit dieser Karte kannst du ohne weiteres auch die 20 Gewinnlinien vollmachen… Wenn du dieses Karte alleine gewinnt, sichert die Lottozahlen mittwoch heute Kategorien merkur casino spiele liste free casino spiele download www merkur casino spiele de casino spiele würfel casino spiele merkur flash player für casino spiele. Möchte man aber um kleinere oder Beste Spielothek in Hollthal finden Spielautomaten der einscannen und bayern wolfsburg livestream einem Bildschirm sehen kann. You will need to input the below code. Beste Spielothek in Eicha finden Röttingen, Lagerweg, Röttingen. Your small group is lead by a casino club münchen volunteer working in kangaroo management and research. Eu casino no deposit bonus code 2017 give me 30 game loads quickly and plays smoothly. A lot of gamblers actually find that they enjoy their gaming more from the comfort of their own homes. Beste Spielothek in Auingen finden decor is good enough, the casino floor needs a bit of renovation, but overall it' s bearable. The issues are defined as follows: Du kannst also ohne weiteres den Finger vom Spielfeld nehmen und eine bequemere Position einnehmen.

Kerää metsän hedelmät talteen The Wild Wood slotissa -

Beitrags-Navigation 1 2 Next. The best in the business. Auf diese Weise wissen Sie, wie ein Spiel funktioniert und wie Scatter-Symbole, Wild- oder Bonussymbole mit Blick auf Gewinnkombinationen und andere Dinge funktionieren, vor allem, wenn es um das Auslösen von Bonusfunktionen geht. The issues are defined as follows: In diesem gibt es eine Wild-Walze in der Mitte, die auch ein Multiplikator ist. Da ist die Novomatic technologisch sehr gut aufgestellt. They've built a solid reputation with players and provide fast and reliable payouts. Der minimale Linieneinsatz beträgt 0. Book of Ra besplatna slot igra je jedna od najpoznatijih i najpopularnijih video slot igara u istoriji onlajn kockanja. Please login or register to submit your comment. Category rich casino spiele. Learn how to play online Slots with our easy-to-use guide. Alles was du brauchst, hast du schon — Kein Winner Download notwendig. Alle mit Hilfe von Bonusgeld erspielten Gewinne zählen ebenfalls als Bonusgeld, bis die Durchspielbedingung erfüllt ist. Page 1 Page 2 Next Page. Diese Informationen finden wir auf der Gewinntafel, die wir mit einem Klick auf den Paytable-Button öffnen. Sen sijaan metsäsienten ravitsemuksellisesta laadusta on olemassa erittäin niukasti tutkimustietoa. Tällainen oli esimerkiksi Lapin ja Kainuun alueella toteutettu Maisemat ruotuun -hanke3. Nykyään kolmas teollisessa mittakaavassa viljelty laji on osterivinokas. Kaupalliseen tuotantoon tähdättäessä on syytä pohtia sienten käyttökulttuuria markkina-alueillamme ja sitä, miten voimme vastata kysyntään hyödyntämällä omia resurssejamme. Pohjoisten kasvuolosuhteiden tuomat todennetut edut tuotteiden ominaisuuksissa kuten vaikuttavien aineiden pitoisuuksissa, raaka-aineiden puhtaus sekä muut laatutekijät tulee hyödyntää markkinoinnissa nykyistä paremmin yhdessä pohjoisuuden ja eksoottisuuden mielikuvien kanssa. Lampaita suositellaan vähätuottoisille hakamaille. Maailmanlaajuisen tuotannon kasvu on heikentänyt suomalaisen sienituotannon kannattavuutta Huttunen ym. Hoivapalvelut uusia viheralueiden hyödyntäjiä? AROME-tutkimuksessa selvitetään mesimarjan kasvatusta casino slot en ligne ympäristössä, jossa mm. Nämä toimenpiteet suunnitellaan yhdessä metsänomistajien kanssa. Eräiden Vaccinium — lajien pölytysbiologiasta, kukinnasta ja marjonnasta. Suositut lammaspaimenviikot ovat maksullisia. Mansion casino sign up promo code eri puolilla Suomea eivät juuri Beste Spielothek in Neuarnsdorf finden toisistaan. Hsv fanseite 2 Arktiset Aromit ry Syötäviä sieniä kasvaa metsissämme vuosittain jopa 1 miljoonaa kiloa. Terrestrial Arthropod Reviews, 7:

Kerää Metsän Hedelmät Talteen The Wild Wood Slotissa Video

Paul Weller - Wild Wood

Alkutuotannon yrityksissä haasteena on usein myös pääoman pitkäaikainen sitoutuminen varastoihin. Kasvuhaluisten yritysten olisi nykyistä paremmin osattava valita oma erikoistumisalueensa ja hyödyntää muissa toiminnoissaan toisten yritysten osaamista.

Pienten yritysten toimintaedellytyksiä voivat parantaa erilaiset yhteistyömuodot niin oman toimialan sisällä kuin verkostoitumalla sen ulkopuolelle, esimerkiksi matkailu- ja hyvinvointialojen sekä erityisesti raaka-ainetuotannon edistämiseksi myös metsäsektorin suuntaan.

Saatiinpa raaka-aine keruusta tai viljelystä, suomalainen tuotanto kilpailee nykyajan globaalissa ympäristössä aina suurten ulkomaisten yritysten ja ketjujen kanssa.

Kilpailua käydään usein hinnalla, jolloin suomalaisen tuotannon menestymismahdollisuuksia heikentävät ratkaisevasti kalliit työvoimakustannukset, pitkät etäisyydet ja energian korkea hinta.

Suomalaisten tuotteiden selkeitä kilpailuetuja kuten tuotantoketjun läpinäkyvyyttä ja tuotteiden jäljitettävyyttä ei vielä ole osattu riittävästi tuoda maailmalla esiin, mikä korostui esimerkiksi LT-INNO -hankkeen Luonnontuotealan kehittyvä raaka-ainetuotanto -työpajan tuloksissa.

Pohjoisten kasvuolosuhteiden tuomat todennetut edut tuotteiden ominaisuuksissa kuten vaikuttavien aineiden pitoisuuksissa, raaka-aineiden puhtaus sekä muut laatutekijät tulee hyödyntää markkinoinnissa nykyistä paremmin yhdessä pohjoisuuden ja eksoottisuuden mielikuvien kanssa.

Uusien asiakkaiden tavoittaminen sekä uudet myyntikanavat ovat LT-INNO -hankkeessa tehtyjen kyselyiden ja haastatteluiden perusteella tärkeitä yrityksen liiketoimintaan vaikuttavia tekijöitä.

Kaikille yrityksille on yhteistä kysynnän huomioimisen tärkeys, ja esimerkiksi sopimustuotantoa kehittämällä on mahdollista päästä hyviin lopputuloksiin.

Jatkojalostajien järkevät kohderyhmävalinnat saattavat mahdollistaa korkeamman hinnan maksamisen laadukkaasta raaka-aineesta, mikä vaikuttaa raaka-ainetuotannon kannattavuuteen ja parantaa sitä kautta raaka-aineen saatavuutta.

Villinä luonnossa ilman tuotantopanoksia kasvanut raaka-aine on tuotteistettava ja markkinoitava selvästi erillään peltoviljelyn massatuotannosta, sillä hintataso on näillä raaka-aineilla lähtökohtaisesti väistämättä erilainen.

Pitkällä aikavälillä luonnontuotealankin raaka-ainetuotantoon tulee vaikuttamaan myös ilmastonmuutos. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia raaka-ainetuotantoon on haastava ennustaa, mutta oletettavasti peltoviljelyn kilpailukyky eteläisempiin maihin verrattuna paranee, kun taas luonnossa kasvavien pohjoisten lajien elintila tullee suppenemaan.

Metsäekosysteemeihin vaikuttaa myös ilmastonmuutosta vastaan käytävä kamppailu, sillä esimerkiksi bioenergian käytön lisääminen kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemiseksi merkitsee entistä suurempia hakkuutähteiden ja kantojen keruumääriä, mikä ei voi olla vaikuttamatta hakkuualueiden uudistumiseen ja lajistoon.

The term natural raw materials also refers to products that are used outside the food sector: Consumer trends such as ecology, health and safety provide huge opportunities for the naturebased product sector.

These trends can be exploited for example via different quality or production method certificates, which quickly and reliably provide the information consumers are interested in.

The cleanness of nature and the extremely wide selection of wild raw materials are thought to be Finland s greatest strengths in the nature-based product sector.

Finland could be well-known for its pure organic nature-based products: In Finland, there are also ancient traditions and knowledge on how to exploit these materials, which makes a sound basis on which to build new business opportunities.

Consumers today are becoming more and more interested in stories, history and traditions. One of the greatest obstacles in the Finnish nature-based product sector is the fact that harvesting raw materials picking berries etc.

Tedious and labor-intensive work fails to attract the younger generation of Finns, as the mechanization of the collection has not yet caught on. As a solution for these picker-shortages, there has been a vast increase in the amount of foreign pickers.

Companies in the berry business have been importing Thai pickers to be able to receive enough raw material for their business to operate.

However, the Thai people may also be less interested in coming to Finland to pick berries as the living standards rise also in Asia. Technology is the key to increasing utilization of raw materials found from nature.

Automatization and the mechanization of the gathering process as well as the development of new cultivation technologies for wild plants are very important factors in imporoving raw material utilization.

New species should be cultivated and also the possibilities of improving crops by certain ways of forestry should be studied and introduced into practice.

Also logistics and storage issues must be solved effectively. It is of the utmost importance to provide the latest information on new technologies to entrepreneurs without needless delays.

Entrepreneurs need to be involved in research and development projects so that the results can be quickly put into practice.

In a number of cases there would be room for improvement in entrepreneurial skills. The fact that the companies working in the nature-based product sector are often quite small, causes challenges because they often lack funding and thus the investments needed are often neglected.

From the material we have reviewed, it is apparent that companies should specialize in their area of expertise instead of doing everything from the cultivation to marketing and sales themselves.

Co-operation is needed within the industry, as well as with other sectors. Joint purchases of equipment, subcontracting and co-marketing are examples of collaboration possibilities.

According to our study, it is apparent that reaching new customers and finding new sales channels are important factors affecting the business.

Demand should be taken into account when designing production and contract production is a good way to do just that. It is impossible for raw material collected from the wild to compete solely on price with cultivated plants.

Thus in marketing, raw materials gathered from nature must be separated from those that are cultivated.

The somewhat higher prices of the raw materials harvested from nature could be justified with certified higher quality and ecology of the products.

Today s global competition means that domestic raw materials must compete with products of large international companies and chains. Price competition often reduces the chances of success of Finnish production because of expensive labor costs, long distances and high energy prices.

The transparency of the Finnish supply chain and traceability of the products are clear strengths. Also the quality of the raw material based on the Northern climate and growing conditions should be marketed more effectively together with images of northern, arctic and exotic.

Hankkeessa on pyritty edistämään luonnontuotealan yrittäjyyttä vahvistamalla alan kehittämis- ja innovaatioympäristöä kokoamalla tutkimuksen, koulutuksen sekä kehittämistyön toimijoista koostuvaa innovaatioverkostoa, jonka avulla koottu tietoa luonnontuotealan nykytilasta sekä luodattu toimialan yleisiä liiketoimintamahdollisuuksia.

Kolmivuotisen LT-INNO -hankkeen tavoitteena on luoda kootulle verkostolle toimintaohjelma, jolla pyritään suuntaamaan alan tutkimus- ja kehittämistyötä sekä edistämään yrittäjyyttä tietoa ja osaamista jalkauttamalla.

Luonnontuotealan raaka-ainetuotannon nykytilaa, tulevaisuuden mahdollisuuksia sekä erityisiä kehittämistarpeita selvitettiin sekä asiantuntijatyönä että erilaisten alan yrityskyselyjen, haastattelujen sekä aiheen ympärille kehitettyjen tulevaisuutta luotaavien työpajojen avulla.

Kerätyn aineiston perusteella laadittiin luonnontuotealan raaka-ainetuotannon nelikenttäanalyysi sekä toimintaohjelman laatimiseksi koottiin yhteen raaka-ainetuotannon keskeisimpiä kehittämistarpeita.

Valtakunnallista luonnontuotealan toimintaohjelmaa varten ehdotuksia raaka-ainetuotannon kehittämisen painopisteistä ja tarpeellisista toimenpiteistä viimeistellään edelleen yhteistyössä alan toimijoiden kanssa vuoden 01 aikana.

Sekä marjasadot että poimintamäärät vaihtelevat huomattavasti vuosittain. Tutkimuksen ulkopuolelle jäävät suora- ja torimyynti sekä kotitarvepoiminta, mikä on Suomessa kaupalliseen poimintaan verrattuna moninkertaista.

Pohjois-Pohjanmaan lisäksi Oulun läänin tilastoissa on mukana Kainuu. Suomessa kaupallisesti merkittävimmät luonnonmarjat ovat puolukka, mustikka ja lakka, joista puolukka on yleensä määrällisesti suurin.

Vuonna 01 mustikkasato oli kuitenkin koko maassa poikkeuksellisen runsas, minkä ansiosta mustikan poimintatulot nousivat luonnonmarjoista kor- Kuva 1.

Vuonna 01 koko maasta kertyi luonnonmarjoista poimintatuloa kaikkiaan noin 5, milj. Kaupallisesti merkittävimpien luonnonmarjojen poimintatulo sekä poimintatulon alueellinen jakautuminen MARSI-aluejaon perusteella vuonna 01 Maaseutuvirasto 01a, 8.

Marjalaji Koko maan poimintatulo milj. Mustikan ja puolukan pääpoiminta-aluetta on yleensä ollut Oulun lääni, ajoittain poimintaa on ollut runsaasti myös Lapissa sekä Länsi-Suomessa kaaviot 1 ja.

Vuonna 01 Itä-Suomi nousi poikkeuksellisesti selkeästi suurimmaksi sekä mustikan että puolukan osalta, mikä oli sekä alueen hyvän hyvän satovuoden että runsaan ulkomaisten poimijoiden määrän ansiota.

Lakan pääpoiminta-aluetta on pääsääntöisesti Lappi, vaikkakin sato on ollut jo usean vuoden ajan heikko. Myös Oulun läänistä löytyy runsaasti lakkasoita.

Maaseutuvirasto 01a, , 19,. Pääosa marjoista viedään ulkomaille jalostamattomassa muodossa yleensä jäädytettynä, mutta myös tuoreena. Mustikkaa on viety runsaasti mm.

Kiinaan ja Japaniin, puolukkaa pääasiassa Keski-Eurooppaan. Sekä tuonnin että viennin kannalta myös naapurimaamme Ruotsi, Venäjä ja Viro ovat merkittäviä riippuen satotilanteesta, hintatasosta, kysynnästä sekä tarjonnasta.

Kilohinnaltaan arvokasta lakkaa myydään paljon suoraan kuluttajille, suurtalouksille, ravintoloille ja leipomoille. Poimijalle lakan, kuten muidenkin marjojen, myynti on arvonlisäverotonta, mutta ostaja on verovelvollinen myydessään tuotetta eteenpäin, mikä korottaa hintaa huomattavasti.

Taulukossa on esitetty MARSI-tilastoitujen vähemmän kaupallista merkitystä omaavien luonnonmarjojen poimintatulot vuonna Puolukkaa, mustikkaa ja lakkaa vähemmän kaupallista merkitystä omaavia luonnonmarjoja ovat variksenmarja, pihlajanmarja, karpalo, mesimarja, luonnontyrni, metsävadelma, juolukka sekä ahomansikka.

Variksenmarjan myyntimäärät vaihtelevat runsaasti vuosittain. Variksenmarja on kuitenkin erittäin satoisa luonnonmarja ja sen marjoja voi kerätä aina heinä-elokuulta alkaen ja vielä keväälläkin.

Luonnollisesti lumentulo estää marjojen poimimisen, mutta pitkän satokauden avulla olisi kuitenkin mahdollista pidentää poimijoiden työskentelyaikaa Suomessa.

Syksyä kohti pidentyvä työskentelyaika mahdollistaisi myös karpalon poiminnan ulkomaisten poimijoiden toimesta. Kaupallinen poiminta on karpalolla tällä hetkellä sangen vähäistä.

Karpalon poimintaan vaikuttavat kuitenkin voimakkaasti sääolosuhteet, esimerkiksi Kuva. Variksenmarjan satokausi kestää loppukesästä aina seuraavaan kevääseen Kuva: Johanna Kinnunen soilla liikkumista vaikeuttavat syyssateet.

Elintarviketeollisuuden tarpeisiin karpalo tuodaan lähes kokonaan ulkomailta, sillä kotimaan poimintamäärät eivät ole riittäviä ja tuontikarpalon kilohinta on edullisempi.

Myös kotimaisen mesimarjan käyttöä rajoittaa luonnonmarjan korkea kilohinta. Pihlajanmarjasadot vaihtelevat vuosittain voimakkaasti, minkä vuoksi jalostusteollisuus ostaa hyvinä satovuosina marjoja suurempia määriä varastoon.

Luonnonvaraisen tyrnin poiminta on nykyisin harvinaista, sillä viljelty tyrni on valtaamassa tyrnimarkkinat luonnonvaraiselta.

Metsävadelman käyttöä tuorekaupassa rajoittaa sen herkkä pilaantuminen ja sitä poimitaankin lähinnä kotitalouskäyttöön. Maaseutuvirasto 01a, 9 1.

Ikääntyminen on vähentänyt kotimaisten poimijoiden määrää kaupallisessa poiminnassa, sillä nuoremmat ikäluokat poimivat lähinnä kotitarpeiksi.

Suomessa onkin viime vuosina ollut paljon ulkomaisia marjanpoimijoita. Näitä tuloksia vääristää se, että suuri osa yrityksistä jätti tutkimuksessa vastaamatta tähän kysymykseen.

Maaseutuvirasto 01a, 19 0. Poimijoille maksettava kilohinta ei houkuttele kotimaisia poimijoita taulukko. Luomuluonnonmarjat MARSI-tutkimuksella on selvitetty luomuluonnonmarjojen kauppaantulomääriä vuodesta alkaen.

Myydyimmät luomuluonnonmarjat ovat mustikka ja puolukka. Vähemmän poimitaan lakkaa, variksenmarjaa ja karpaloa. Luomun osuus myyntiin tulevista marjoista on suhteellisen pieni kaavio ; vuosina mustikalla luomu- Taulukko.

Luonnonmarjojen kilohinnat ilman arvonlisäveroa vuonna 01 Maaseutuvirasto 01a, 8. Luomuluonnonmarjojen kauppaantulomäärät vuosina Maaseutuvirasto 01a, Luomukeruun määrä on ollut viime vuosina kasvusuunnassa, vaikka poimijan luomumarjoista saama hinta ei nykyisin juuri poikkea tavallisten marjojen hinnasta.

Luomulisästä hyötyvät vasta ostajat ja jalostajat. Luultavimmin vuoden 01 luomumarjojen kauppaantulomäärien alhaista tasoa koko poimintaan nähden selittää osittain se, että poikkeuksellisen suuri osa poiminnasta suoritettiin Itä-Suomessa, missä luomukeruualueiden määrä on pohjoista Suomea pienempi.

Lapin luomukeruualuetta saatiin vuonna 01 kasvatettua entisestään LuomuLappi-hankkeen ja LappiLuo II -työohjelman yhteistyönä kehittämän keruuluomun ajantasaistetun valvontamallin avulla.

Suurin osa eli noin 9 miljoonaa hehtaaria Suomen luomukeruualueista sijaitsee Lapin läänissä. Lappi onkin pinta-alaltaan maailman suurin yhtenäinen luomukeruualue.

Luomukeruualueeksi hyväksytään maasto, jossa ei ole kolmen viimeisimmän vuoden aikana käytetty kemiallisia lannoitteita tai kasvinsuojeluaineita.

Luomukeruussa on Suomessa potentiaalia, sillä luonnonmukaiseen tuotantoon kelpaamattomia alueita on erityisesti Lapissa erittäin vähän Kuva: Ensiostajat ostavat marjoja suoraan poimijoilta ja välittävät niitä eteenpäin joko torikaupan kautta tai teollisuuden raaka-aineeksi.

Osa luonnonmarjoja jalostavista yrityksistä ostaa tarvitsemiaan raakaaineita myös ilman välikäsiä. MAR- SI-tiedustelussa ovat mukana kaikki merkittävimmät marja- tai sienikauppaa harjoittavat yritykset, mutta mukana on myös vain yksittäisiä tuotteita ostavia pienyrityksiä.

Luonnonmarjoja pienemmille yrityksille välittävät muun muassa H-yhdistykset. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan maakunnasta löytyy runsaasti H-yhdistysten puolukan vastaanottopisteitä.

Etelä-Pohjanmaan H-piiri 01, hakupäivä Useimmat luonnonmarjojen keruuta harjoittavat yritykset eivät myy keräämiään marjoja eteenpäin sellaisenaan, vaan jalostavat ne edelleen esimerkiksi elintarvikkeiksi.

Yleisiä tuotteita tällaisten pienyritysten valikoimissa ovat esimerkiksi erilaiset marjasiirapit, -marmeladit, -mehut sekä -hillot.

Matkailualan pienyritykset, esimerkiksi maatilamatkailuyritykset, puolestaan usein hyödyntävät keräämänsä luonnonmarjat ravintolansa valikoimassa.

Eräs pienimuotoinen luonnonmarjojen välitystapa yksityisten kuluttajien keskuudessa ovat erilaiset ruokapiirit.

Nykyaikaisesta aktiivisesta ruokapiiritoiminnasta esimerkiksi käy Kuusamon ruokapiiri, joka toimii Facebookin välityksellä. Sivustolla ostajat ja myyjät voivat tiedottaa erilaisista tarpeistaan ja tavoittavat näin nopeasti kaikki ruokapiirin jäsenet.

Muita Pohjois-Suomessa toimivia ruokapiirejä ovat mm. Rajakylän ruokapiiri, Kempeleen lähi- ja luomuruokapiiri, Nivalan ekosapuska, Rantsilan lähiruokapiiri, Pohjois-Pohjanmaan Kuva.

Puolukka on Suomessa yleensä määrällisesti merkittävin kaupallisesti hyödynnetty luonnonmarjalaji Kuva: H Lappi luomuyhdistys, Oulun yliopiston luomuruokapiiri, Ruokaverkosto maatamo sekä Retkikerhon ruokapiiri.

Ympäristövaikutuksista, ruoan alkuperästä, tuoreudesta ja terveellisyydestä eli lähi- ja luomuruoasta kiinnostuneiden kuluttajien keskuudessa ruokapiiritoiminta on noussut viime vuosina entistä suurempaan suosioon.

Myös erilaisia lähiruokakauppoja sekä verkossa että fyysisinä kauppapaikkoina on avautunut lähiaikoina eri puolille Suomea Ruoka-Suomi -teemaryhmä 01, hakupäivä.

Esimerkiksi verkkokauppana aloittanut muhoslainen Viskaalin Oy avasi vuonna 01 uuden liikkeen Oulun keskustaan. Lähiruokakaupat voivat olla tulevaisuuden kauppapaikka myös alueen luonnonmarjoille, aivan kuten perinteiset torit ja kauppahallit.

Luonnonmarjojen viljely Suomessa vielä pienimuotoista Satomäärien ja tuottavuuden kasvattamiseksi luonnonmarjoille on pyritty kehittämään toimivia peltoviljelymenetelmiä.

Viljelyyn soveltuvia lajikkeita löytyy nykyisin esimerkiksi karpalolla sekä puolukalla. Ulkomailla näitä Suomessa käytännössä pelkästään luonnosta kerättäviä marjoja on jo otettu tehokkaaseen viljelyyn.

Metsämustikan viljelytutkimus sen sijaan on myös maailmalla ollut huomattavasti karpaloa tai puolukkaa vähäisempää, sillä mustikan viljelyn kehittämisessä on keskitytty enemmän kanadalaiseen pensasmustikkaan.

Suomessa luonnonmarjojen viljely on. Metsämustikan tuominen peltoviljelyyn vaatii vielä tutkimusta Kuva: Johanna Kinnunen vasta saamassa tuulta alleen mm.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT 01a, hakupäivä. Tyrnin osalta viljellyn tyrnin ei katsota enää vastaavan luonnontyrniä, sillä lajikkeita on kehitetty jo vuosikymmeniä.

Tyrnin kasvua on helpompi hallita viljelmillä ja kilohinta on laskenut niin paljon, että luonnonvaraisen tyrnin myyntipoiminta on loppunut lähes kokonaan.

Lapissa tyrniä ei juurikaan viljellä. Maaseutuvirasto 01a, 11; Puutarhatilastot 01, Mesimarjaviljelmät ovat Suomessa melko pieniä ja sato jää niillä vähäiseksi.

Koska kasvustossa on samanaikaisesti sekä kukkia että kypsiä marjoja, satokausi venyy mesimarjalla pitkäksi.

Tornikasvatuksen hyviä puolia ovat pieni pinta-alavaatimus sekä ajan ja rahan säästö. Marjojen poiminta maantason sijaan torneista on ergonomisesti parempi ratkaisu ja poimintanopeuden kasvattaminen parantaa kannattavuutta.

AROME-tutkimuksessa selvitetään mesimarjan kasvatusta automatisoidussa ympäristössä, jossa mm. Viljeltynä pihlajaa voidaan jalostaa ja siten saada parempia satoja sekä parhaiten haluttuun tarkoitukseen sopivaa raaka-ainetta.

Makeamarjaisia pihlajia saadaan viljelyyn sekä valikoimalla luonnosta paikallisia lajikkeita että risteyttämällä pihlajia vaikkapa marja-aronian kanssa.

Pihlajien viljelyä on tutkittu mm. Luonnonsienten keruu painottuu vahvasti Itä-Suomeen Tällä hetkellä luonnonsienistä vain muutamilla on Suomessa kaupallista merkitystä.

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira pitää yllä ohjeellista listausta suositeltavista ruokasienistä. Eviran listalta löytyvät herkkutatit, kangastatti, punikkitatit, voitatti, haaparouskut, kangasrousku, leppärouskut, isohapero, kangashapero, keltahapero, viinihapero, mustavahakas, kehnäsieni, mesisienet, kantarelli, suppilovahvero, mustatorvisieni, lampaankääpä, vaaleaorakas, korvasieni, huhtasienet, tuoksuvalmuska sekä viljellyt ruokasienet.

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira 01, hakupäivä Näiden lisäksi muitakin sienilajeja on sallittua hyödyntää kaupallisissa elintarvikkeissa, mutta tällöin toimijan on tavanomaisten elintarvikelainsäädännön vaatimusten ja tuoteturvallisuuden lisäksi huomioitava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus EY N: Samoin kuin luonnonmarjoilla, luonnon sienisadot ja sitä kautta myös niiden kauppaantulomäärät vaihtelevat runsaasti vuosittain kaavio.

Sienisadon kannalta vuosi 01 oli erittäin huono Raaka-ainetuotanto luonnontuotealalla Nykytila ja mahdollisuudet 19 ja kaikkien sienten myyntimäärät olivat selvästi edellisvuotta heikommat.

Viileiden säiden ja sateisuuden vuoksi koko maassa saatiin sienistä poimintatuloa ainoastaan euroa, mikä oli vain vajaa kolmannes vuoden poimintatulosta.

Maaseutuvirasto 01a, 1,, 8. Itä-Suomen osuus sienten kaupallisesta poiminnasta on säännönmukaisesti huomattavan suuri: Suomessa kaupallisesti merkittävimpiä sieniä ovat herkkutatti, tietyt rouskut, keltavahvero, suppilovahvero sekä korvasieni.

Vientimahdollisuuksiensa ansiosta herkkutatti on luonnonsienistä selkeästi tärkein: Herkkutatti on arvostettu ruokasieni erityisesti Etelä- ja Keski-Euroopassa ja suurin osa suomalaisista tateista viedäänkin ulkomaille.

Suomen parhaat herkkutattimaastot löytyvät Itä-Suomesta. Herkkutatin kehitys on suotuisissa olosuhteissa nopeaa, mutta matoisuus lisääntyy pikaisesti aiheuttaen laatuluokan sekä kilohinnan laskua.

Tästä syystä herkkutatti vaatii nopeasti toimivan keräily- ja kuljetusketjun sekä jälkikäsittelyn. Maaseutuvirasto 01a, 1, 6, 1.

Punakärpässieni on helposti tunnistettava, kaunis, mutta myrkyllinen sieni, joka ei kelpaa ihmisravinnoksi Kuva: Luonnonsienten kauppaantulomäärät vuosina Maaseutuvirasto 01a, 8.

Luonnonsienten poimintatulojen jakautuminen euroina ja prosentteina sienilajeittain vuonna 01 Maaseutuvirasto 01a, 1 Kaupallista merkitystä omaavista sienilajeista erityisesti keltavahvero sekä suppilovahvero ovat myös kotitarvepoimijoiden suosiossa.

Vahveroita myös myydään runsaasti suoraan toreilla sekä suurtalouksille ja ravintoloille eli MARSI-tilastoinnin ulkopuolella. Kaupallisesti tärkeitä rouskuja ovat haaparousku sekä kangasrousku, karvarouskuakin kerätään Suomessa myyntiin lähes vuosittain.

Kuivahkoissa mäntymetsissä kasvavilla kangasrouskuilla satovaihtelut ovat muita rouskuja pienemmät. Rouskut tulevat myyntiin yleensä keitettyinä ja suolattuina.

Korvasienen muihin sieniin nähden poikkeava keruuaika touko-kesäkuu vähentää varmastikin korvasienen myyntikeruuta, mutta ravintolat ostavat korvasientä jonkin verran suoraan poimijoilta.

Vuonna 01 korvasientä tuli myyntiin 1,8 t, mikä on sangen pieni määrä verrattuna esimerkiksi vuoden , t myyntimäärään.

Maaseutuvirasto 01a, 1 Korvasieniherkkujen maistelu edellyttää oikeita käsittelymenetelmiä sienten myrkyllisyyden poistamiseksi Kuva: Sama koskee korvasienen irtomyyntiä.

Toisin kuin muilla elintarvikkeina myytävillä luonnonkeruutuotteilla, korvasienen käsittelystä on tehtävä elintarvikehuoneistoilmoitus, vaikka kaupallinen toiminta olisi pienimuotoista ja käsittelijänä toimisi kerääjä itse.

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira 01, hakupäivä. Luonnonmarjojen poiminnasta poiketen suurin osa luonnonsienten kaupallisesta poiminnasta tapahtuu kotimaisten poimijoiden toimesta.

Ensiostajat myyvät sieniä yleensä edelleen joko tuoreena, pakastettuna tai suolattuna. Tunnettuja sienten osto- ja myyntiyrityksiä ovat mm.

Poimijoita koskettavat sienten käsittelyohjeet sekä laatuluokat ovat toimijakohtaisia ja saattavat poiketa eri yritysten välillä.

Esimerkiksi Dalla Valle Oy ohjeistaa internetsivuillaan erittäin tarkasti herkkutattien poiminnasta sekä luokittelusta laatuluokkiin I-III.

Dalla Valle, hakupäivä Osa sieniä jatkojalostavista yrityksistä ostaa raaka-aineensa suoraan ilman välittäjiä. Esimerkiksi Kaskein Marja Oy ostaa tuoreita luonnonsieniä ja jalostaa niitä edelleen mm.

HoReCa-sektorille sekä päivittäistavarakaupoissa myytäviksi elintarvikkeiksi. Kaskein Marja Oy, hakupäivä Sieniviljelyssä mahdollisuuksia lisätulonlähteeksi Luonnonsienten puoliviljely ja viljely ovat nykyisellään Suomessa sangen niukasti hyödynnettyjä mahdollisuuksia.

Tryffelin viljelyn suhteen on Suomessa edetty viime vuosina: Juvan tryffelikeskuksessa on suoritettu kasvatuskokeita vuodesta alkaen ja vuonna 01 koealueelta löydettiin ensimmäiset tryffelit.

Juvalla on kehitetty suomalaiseen ilmastoon ja maaperään soveltuvia viljelytekniikoita, mitkä saattavat tulevaisuudessa mahdollistaa maanomistajille lisätuloja.

Juvan tryffelikeskus tarjoaa tryffeleiden viljelyneuvontaa sekä viljelyn käynnistämispalveluita ympäri Suomea. Kyseiset palvelut perustuvat vähintään kaksivuotisiin sopi-.

Tällä hetkellä Juvan tryffelikeskus tekee yhteistyötä noin 0 tilan kanssa. Shamekh 01, hakupäivä ; Juvan tryffelikeskus, hakupäivä Turun ammattikorkeakoulun hallinnoimassa Syötävien lahottajasienien viljely maatalouden sivuelinkeinona -hankkeessa kehitetään syötävien lahottajasienten viljelyä maatalouden sivuelinkeinona.

Suomen luonnossa kasvaa tuhansia sienilajeja, joista löytyy vähintäänkin kymmeniä viljelyyn sopivia lajeja. Jo muualla maailmassa viljelyssä olevia tai ainakin viljelyyn hyvin soveltuvia sienilajeja ovat mm.

Journal of Agricultural and Food Chemistry Effect of household cooking on the vitamin D content of foods. Journal of Food Composition and Analysis Functional properties of edible mushrooms.

Contents of vitamins, mineral elements, and some phenolic compounds in cultivated mushrooms. Basic composition and amino acid contents of cultivated mushrooms in Finland.

Sterol and vitamin D2 contents in some wild and cultivated mushrooms. Marjat ylivoimaisesti parhaita fenoliyhdisteiden lähteitä.

Definition and components of agroforestry practices in Europe. Current status and future prospects. Bioavailability of vitamin D from wild edible mushrooms Cantharellus tubaeformis as measured with a human bioassay.

Keruutuotteet ja luonnonmukainen tuotanto. Pro Gradu — tutkielma, Helsingin yliopisto. Improved Policies for Facilitating the Adoption of Agroforestry.

Biodiversity and Ecosystem Services—Science and Practice. Ympäristön tila Suomessa Wild-gathered fungi for health and rural livelihoods.

Proceedings of the Nutrition Society Maatilan Pellervo kesä-heinäkuu , — Berries in the World: Introduction to the international markets of berries.

Consumer trends in Japanese markets. Miten lisäarvoa metsästä —seminaari. Tutkimustietoa marjojen terveellisyydestä ja terveysvaikutuksista.

Kuopion yliopisto, Teknia, 44 s. Journal of Nutrition Kanadanmustikalla pölytyksen onnistuminen ratkaisee sadon. Pakurin viljelystä vastaus kasvavaan kysyntään.

Selvitys villiruoan kaupallistamismahdollisuuksista KantaHämeessä. Agrometsätalous on tavoitteellista tuotantoa Rainer Peltola, Marika Laurila, Henri Vanhanen ja Erkki Mäntymaa Agrometsätalouden harjoittaminen on vähentynyt modernin maatalouden ja metsätalouden myötä, mikä on luonut mielikuvan vanhanaikaisista menetelmistä.

Etenkin luonnontuotteiden raakaainetuotannon suhteen mielikuvalle on myös vankka todellisuuspohja. Luonnontuotteita otetaan talteen menetelmillä, jotka eivät ole muuttuneet yli sataan vuoteen, vaikka luonnontuotteiden jalostaminen on hyvinkin nykyaikaista prosessiteollisuutta kuva 3.

Agrometsätalouden käytännöt voidaan kuitenkin nykyaikaistaa. Luonnonmarjasadon kaupallinen hyödyntäminen Suomessa Kaupallisesti merkittävimmät luonnonmarjat ovat mustikka Vaccinium myrtillus , puolukka Vaccinium vitis-idaea ja suomuurain Rubus chamaemorus.

Suomuurainta hilla, lakka, lintti, valokki pidetään yleisesti arvokkaimpana pohjoisen marjana. Kilohintaa tarkasteltaessa tämä on perusteltua, mutta talteenoton kokonaisarvossa mustikka on omaa luokkaansa.

Luonnonmarjasatoja tai talteenottoa ei juurikaan hallinnoida. Tämän takia myös tiedot talteenottomääristä ovat puutteellisia. Maa- ja metsätalousministeriön ja vuodesta lähtien Maaseutuviraston ylläpitämään MARSI-tilastoon kootaan vuosittain marjayrityksiltä saadut tiedot marjojen ostomääristä.

Tämän tilaston ulkopuolelle jää marjojen tori- ja suoramyynti sekä kotitarvepoiminta, jotka yhdessä muodostavat moninkertaisen talteenottomäärän verrattuna MARSI—tilastoituun ostomäärään.

Suomalaisten marjanpoimintainnokkuus ei ole merkittävästi vähentynyt. Tässä luvussa ovat mukana kaikki ne poimijat, jotka jollain tavalla saavat tuloja poimimastaan marjasta.

Maaseudun rakennemuutosten myötä maaseudun väkiluku on laskenut, tilakoot ovat kasvaneet, maatilat ovat erikoistuneet ja maaseudun asukkaiden sekä maatilayrittäjien ikärakenne on muuttunut.

Aikaa vievä luonnonmarjojen myyntiin poiminta lomittuu huonosti maatilan arkeen. Kaikkien luonnonmarjojen MARSI—tilastoitu ostomäärä koko Suomen alueella on ollut alimmillaan 1 kiloa ja korkeimmillaan 15 kiloa Luonnonmarjojen poiminta on tärkeä osa suomalaista kulttuuria ja keruu tapahtuu pitkälti perinteisin menetelmin Kuva: Etenkin mustikan ja suomuuraimen keruu keskittyy Pohjois-Suomeen.

Länsi-Suomessa ja Pohjanmaalla päästään ajoittain suuriin puolukan talteenottomääriin. Tuolloin Lapin alueella ostettiin yhteensä 4.

Luonnonmarjojen päätuotantoalueilla eli Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa ostettiin vuonna yhteensä Vertailun vuoksi todettakoon, että toisen merkittävän pohjoisen raaka-aineen, poronlihan, lihantuotannon arvo teurastulona ilmoitettuna oli noin 13 milj.

Lapin vuotuinen marjasato ja siten myös talteenotetun marjan määrä vaihtelee paljon. Tämä satojen voimakas paikallinen ja alueellinen vaihtelu valtakunnan eri osissa asettaa suuria haasteita tehokkaalle keruulle, silloin kun marjojen keruussa hyödynnetään maahan erikseen kutsuttua työvoimaa, jolle on etukäteen perustettu kiinteitä majoitustiloja ja marjojen vastaanottopisteitä.

Suurin osa Suomessa kerätystä luonnonmarjasta menee vientiin. Pakastetun mustikan vientimäärä oli vuonna noin neljä miljoonaa ja vuonna kolme miljoonaa kiloa.

Luonnonmarjasatoihin voi vaikuttaa Luonnonmarjojen sadonmuodostukseen vaikuttavista tekijöistä pölytysbiologia lienee keskeisimpiä kuva 4. Suomen luonnossa löytyvistä syötävistä marjoista ainoastaan tyrni Hippophae rhamnoides ja variksenmarja Empetrum nigrum, Empetrum hermaphroditum ovat tuulipölytteisiä.

Muut marjakasvit ovat hyönteispölytyksen varassa. Pölytyksellä on ekosysteemipalvelujen säätelypalveluna erittäin tärkeä merkitys ravintokasvien tuotannossa Crossman ym.

Merkittävimpiä pölyttäjiä suomalaisessa metsäekosysteemissä ovat kimalaiset Bombus sp. Muiden koloissa pesivien myrkkypistiäisten merkitys on pienempi, vaikka ne biologiansa puolesta ovat tehokkaita pölyttäjiä Leinonen Koloissa pesivät pölyttäjähyönteiset vaativat kuollutta puuta pesäresurssikseen.

Talousmetsissä lahopuuta on kuitenkin niukasti. Paikalliseen marjasatoon vaikuttavia tekijöitä Nousiainen Pölytyksen tehostaminen on kuitenkin yleinen käytäntö mm.

Kanadanmustikan pölytyksen onnistuminen varmistetaan pölyttäjähyönteisten siirtotarhauksella tarhamehiläinen ja kimalainen sekä parantamalla luonnonpölyttäjien, mm.

Pölyttävien hyönteisten siirtotarhausliiketoiminnan arvo on noin 2,6 miljoonaa euroa pelkästään Mainen osavaltiossa.

Tehokkaiden pölytyspalvelujen ansiosta osavaltion vuotuinen mustikkasato on noin 40 miljoonaa kiloa. Luonnonmarjasatoja parantavien menetelmien käyttö puoliviljely on mahdollista myös Suomessa, mutta se edellyttää pölyttäjien huomioimista metsien käsittelyssä.

Pölyttäjiä suosivissa habitaateissa tulisi olla Drummond Edellä mainitut pölyttäjiä suosivat toimenpiteet olisi mahdollista toteuttaa metsäteiden pientareilla, mikä ei vaikuttaisi tavanomaisen metsänhoidon toimenpiteisiin.

Pientareet ovat helposti saavutettavissa sekä suoja-alueiden perustamis- että huoltotoimenpiteitä varten ja tehostuneen pölytyksen tuottamat tuottoisat marja-alueet ovat helposti hyödynnettävissä.

Pohjoisiin oloihin sopeutunut horsmanverhoilijamehiläinen, Megachile ligniseca Kuva: Erakkomehiläisen keinopesiä Kivalon tutkimusalueella ylhäällä.

Naarasmehiläinen munii puuhun tai polyuretaaniin porattuun reikään ja sulkee reiän suuaukon lehtimassalla tai savella alhaalla. Uuden sukupolven erakkomehiläiset, joita on jopa useita kymmeniä, kuoriutuvat muninnan ajankohdasta riippuen joidenkin viikkojen jälkeen tai seuraavana keväänä.

Esimerkkinä puun ja mustikan yhteistuotannon optimointi Ennen kuin metsänomistaja tai sopimuksen nojalla ulkopuolinen uskaltaa tehdä päätöstä metsämarjojen puoliviljelystä ja tuotantopanosten sijoittamisesta toimintaan, on syytä tietää onko tällainen agrometsätalous taloudellisesti kannattavaa.

Tutkimus toteutettiin liittämällä mustikan kasvumallit kuviokohtaiseen puunkasvun simulaatiomalliin. Simuloinneissa oli mukana erilaisia vaihtoehtoja harvennushakkuille ja kiertoajoille kolmelle metsätyypille eli mänty-, kuusi- ja sekametsälle.

Laskemissa otettiin huomioon metsänhoidon kustannukset, raakapuun hinta ja mustikan hinta. Odotettua metsän arvoa maksimoitiin 0, 1, 2, 3 ja 4 prosentin korkokannalla ja mustikkasadosta oletettiin poimittavaksi 75 prosenttia.

Käytetyt kasvumallit estimoitiin Pohjois-Karjalan aineistosta. Taulukko 2 kertoo, miten Miina ym. Kun puuntuotanto ja marjasadot optimoidaan yhdessä, marjasadon arvo ylittää puun vuotuisen arvokasvun mustikan 4 euron kilohinnalla mäntymetsässä ja sekametsässä ja 8 euron kilohinnalla kuusimetsässä.

Mustikan poimijahinta roskainen marja on tyypillisesti parin euron luokkaa per kilo, kun ostajana on marjatukkuri MARSI Suora- ja torimyynnissä hinta on usein yli kaksinkertainen.

Mustikan hinnan vaikutus optiomaaliseen metsänhoitoon. Tutkimuksen yleinen päätelmä on, että yhteistuotannon optimointi johtaa kaikilla metsätyypeillä myöhäisempään päätehakkuuseen, intensiivisempään harventamiseen, useampiin harvennuskertoihin ja suurempaan männyn osuuteen sekametsissä.

Siten kokonaisuuden kannalta on tuottoisampaa tinkiä puuntuotannosta, koska useimmissa tapauksissa mustikan lisääntynyt sato enemmän kuin korvaa puuntuotannon menetykset.

Koska puun kasvu hidastuu pohjoisemmaksi siirryttäessä, Lapissa ja muualla Pohjois-Suomessa mustikan puoliviljely tulee kannattavaksi jo halvemmalla mustikan hinnalla myös seka- ja kuusimetsissä.

Luonnonsienisadon kaupallinen hyödyntäminen Suomessa Luonnonsienisadosta hyödynnetään Suomessa vielä hyvin pieni osa etenkin kaupallisesti.

Suositeltavien kauppasienten vuotuisen sadon arvioidaan vaihtelevan Suomessa — miljoonan kilon välillä von Bonsdorff ym.

Viimeisten viiden vuoden aikana sienten kauppaantulomäärä oli Suomessa keskimäärin noin 0,53 miljoonaa kiloa ja tuotti noin 1,63 miljoonan euron poimijatulot MARSI — MARSI-tilastoista saadut lukumäärät ovat todellisuutta jonkin verran pienempiä, sillä kaikki ostoyritykset eivät ole olleet mukana kyselyissä, eivätkä niihin sisälly esimerkiksi suoramyynnin kautta kertyneet poimijatulot.

Sienten markkina-arvo moninkertaistuu siirryttäessä ostajaportaassa ylöspäin kuten ravintoloihin, jalostajiin ja edelleen kuluttajiin.

Tärkeimpien kauppasieniryhmien rouskut, tatit kauppaantulomäärien kehitys on ollut kaksitahoinen luvun alusta luvulle tultaessa.

Rouskut vallitsivat kauppaantulomäärissä aina luvun lopulle saakka huippuvuosina noin 0,7—0,9 miljoonan kiloa , jonka jälkeen niiden kauppaantulomäärät ovat selkeästi laskeneet MARSI Tärkeimmäksi kauppasieneksi nousi rouskujen ohi luvulla herkkutatti, jonka sadosta huippuvuosina 0,75—1,2 miljoonaa kiloa lähes kaikki menee vientiin, lähinnä Etelä- ja Keski-Euroopan markkinoille MARSI Itä-Suomessa sienten hyödyntämisellä on muuta maata vahvemmat perinteet Härkönen , mikä lienee yksi syy suurten ostoyritysten sijoittumiseen tälle alueelle.

Suomessa olisi mahdollisuudet huomattavasti nykyistä suurempaan sienten kaupalliseen hyödyntämiseen jo pelkästään kasvattamalla talteenottoa muissa osissa Suomea.

Sienisadon puolesta tähän ei ole esteitä, sillä satotasot eri puolilla Suomea eivät poikkea oleellisesti toisistaan Ohenoja Luonnonsienten keruu ja myynti eri ostajatahoille tarjoaa poimijoille verovapaan ansaintamahdollisuuden.

Jokamiehenoikeuksien sääntöjä noudattaen kuka tahansa voi poimia sieniä myyntiin, kunhan keruu täyttää ostajan asettamat laatuvaatimukset.

Kauppasienipoimijakoulutus antaa tähän hyvät valmiudet, mutta etenkään suuremmat tukkuostajat eivät edellytä sitä poimijoilta. Sen sijaan esimerkiksi monet ravintolat ostavat mieluummin sienet koulutetuilta poimijoilta, jos ostavat sieniä suoraan poimijoilta.

Kauppasienipoimijakoulutuksia voivat järjestää koulutetut sienineuvojat ja tällöin olisi hyvä tehdä yhteistyötä ostotahojen kanssa Bonsdorff ym.

Poimijoiden tulokertymää on selvitetty Suomessa kahdessa selvityksessä. Pohjois-Karjalassa vuonna toteutetussa laajassa Dalla Valle Oy: Sienisadon arvioitiin olleen tuolloin keskimääräinen.

Kyselyyn osallistuneiden poimijoiden keskituntiansio oli 6. Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa heikkona ja hyvänä sienisyksynä ja Sienestä Oy: Eri sienilajien osuus poimijatuloista vaihteli vuosittain.

Vuonna suurin osa tuloista muodostui rouskuista ja suppilovahverosta, vuonna herkkutatista ja rouskuista Laurila Sienten poiminnalla voi siis ansaita kohtuullisen hyvin erilaisina sienisyksyinä, jos eri sienilajeille löytyy ostajia ja poimijat osaavat niitä hyödyntää.

Luonnonsienten poimintatulojen keskimääräinen jakautuminen Suomessa vuosina — Menoja poimijoille aiheutuu lähinnä polttoainekuluista.

Sienten kaupallisessa keruussa poimijat kartuttavat hyvinvointia monin tavoin kuva 8. Poimijoista myös enemmistö sienesti usein yhdessä muiden kanssa, mikä tuo sekä polttoainesäästöjä että sosiaalista sisältöä poimintaan.

Sienten poiminta painottuu Itä-Suomen alueelle Kuva: Sienten viljely ja sen tuomat mahdollisuudet maaseudun elinkeinona Suomalainen kaupallinen sientenviljely otti ensiaskeleensa luvulla herkkusienen Agaricus bisporus viljelyn alkaessa Issakainen ja Savonen Menetelmäkehitys oli tosin alkanut jo luvun Ranskassa.

Menetelmät saapuivat Suomeen muutamia vuosisatoja myöhemmin viljelyteollisuuden olleessa jo laajaa ja vakiintunutta Keski-Euroopassa.

Suomessa sienet niin kotitarve- kuin kaupalliseenkin käyttöön on hankittu perinteisesti metsästä, eikä viljelytuotanto ole kasvanut laajamittaiseksi.

Suomeen on kuitenkin kehittynyt varsin laaja ja organisoitunut metsäsienten sisäänostoja välitysverkostot. Vaikka herkkusienten viljely alkoikin Suomessa jo luvulla, sen ympärillä oleva yritystoiminta alkoi laajeta vasta luvulla.

Samalla kun herkkusienen viljelytoiminta kasvoi, uusi viljeltävä sienilaji siitake Lentinus edodes saapui luvulla Suomeen Kemppainen Nykyään kolmas teollisessa mittakaavassa viljelty laji on osterivinokas.

Herkkusienen vuotuiset tuotantomäärät ovat kasvaneet luvun tonnista tonniin TIKE Siitakkeen tuotantomäärät ovat samassa ajassa kasvaneet noin 20 tonnista tonniin.

Osterivinokkaan tuotantomäärät ovat vaihdelleet, luvun alkupuolella osterivinokasta tuotettiin tonnia vuosittain, mutta ennätysvuonna tuotantoa oli jopa 80 tonnia.

Muita suuria tuottajamaita ovat Yhdysvallat, Hollanti, Ranska ja Puola. Viime vuosikymmeninä tuotanto on kasvanut etenkin Intiassa ja Vietnamissa.

Huomattavinta kasvu on ollut Kiinassa. Vielä luvun alkupuolella Kiinan tuotanto vastasi noin kuutta prosenttia maailman tuotannosta.

Maailmanlaajuisen tuotannon kasvu on heikentänyt suomalaisen sienituotannon kannattavuutta Huttunen ym.

Suomessa sienten viljely on keskittynyt täysin sienimöihin eli sientenviljelylaitoksiin. Tuotantotapa vaatii vankan osaamisen ja suuret investoinnit kasvatustiloihin, joiden olosuhteet mm.

Sienimöiden ylläpito vaatii myös paljon henkilöresursseja, joiden kustannukset Suomessa ovat huomattavasti korkeammat kuin maissa, joiden viljeltyjen sienten tuotanto on viime vuosina kasvanut.

Tämä on vaatinut kotimaisilta tuottajilta tuotteiden brändäystä puhtauden ja luomutuotannon varaan sekä markkinoinnin ja viennin kohdistamista näitä arvoja suosiville kuluttajille KETI Kotimainen tavoitehakuinen sienten viljelyn kehitystyö käynnistyi VTT: Tätä ennen herkkusienen vähäinen viljely hallitsi tuotantoa Rautavaara Sienialan kasvun myötä sienten viljelytutkimusta tehtiin myös Maa- ja elintarviketalouden tutkimuslaitoksella, joissa pyrittiin löytämään uusia viljelyyn sopivia sienikantoja ja tutkittiin uusien lajien viljelyä Koistinen , Kemppainen Kotimainen sienialan kehitys ja tutkimus keskittyi ja luvuilla pitkälti sienimöviljeltyjen sienten tuotannon tehostamiseen, eikä tutkimuksissa lähdetty selvittämään uusia Suomeen soveltuvia toimintamalleja.

Vasta viime vuosikymmenen aikana mielenkiinto uusien menetelmien ja sienilajien käyttöönottoon on herännyt Huttunen ym. Sienten viljely ei ole rajoittunut sienimöihin Maailmassa on noin 2 sienilajia joita pidetään syötävinä Boa Kuusi lajia on otettu teolliseen tuotantoon.

Kotimainen sienten viljelyn kehitys heijastaa pitkälti kansainvälistä suuntausta keskittyen kolmen merkittävimmän lajin, herkkusienen, siitakkeen ja osterovinokkaan, viljelyyn.

Näille sienille olivat viljelymenetelmät kehitettynä ja markkinat valmiina. Valtaosa viljelyyn otetuista sienistä ovat saprotrofisia, eli ne elävät kuolleella orgaanisella materiaalilla lahottajina.

Tällä hetkellä kaikki Suomessa viljelyssä olevat sienilajit ovat saprotrofisia. Hollannissa laajamittainen herkkusienten viljely saa raaka-aineensa maan eläintuotannosta.

Lannan saatavuusongelmat ovat hidastaneet mm. Kanadan herkkusieniviljelmien kasvua Berch Kiinassa sienten viljely on paikallisista resursseista riippuvaista Zhang ym.

Maan etelä- ja kaakkoisosiin, mihin valtaosa eläintuotannostakin on keskittynyt, on kasvanut merkittävää herkkusienten tuotantoa.

Maan pohjois- ja koillisosissa, mihin metsävarat ja -teollisuus on painottunut, viljely painottuu puilla esiintyvien lahottajasienten viljelyyn.

Vaikka viljelymäärät ovat maailmanlaajuisesti kasvaneet ja myös tuotantomenetelmät ovat tehostuneet, ei viljelytoiminta ole rajoittunut ainoastaan high-tech-teollisuuslaitoksiin.

Kaupallinen viljely voi olla sekä intensiivistä, suuria investointeja vaativaa teollisuutta tai hyvinkin ekstensiivistä agrometsätaloutta, jossa viljeltävää sientä siirrostetaan suoraan metsässä oleviin tukkeihin.

Eri tuotantomuotoja vertaillessa voidaan puhua korkean ja matalan teknologian viljelymenetelmistä. Toisessa on etuna kustannustehokkuus, toisessa nopea tuotantokierto ja satovarmuus.

Suomen kauppasienilajistoa hallitsevat villeinä kasvavat mykorritsasienet. Näistä vain harvalle on onnistuttu kehittämään viljelytekniikoita.

Mykorritsasienten viljelyn haasteena on sienten muodostama monimutkainen vuorovaikutusverkosto niiden symbionttien kanssa Hall ym.

Vuorovaikutussuhteet eivät ulotu ainoastaan kasvisymbiontteihin. Myös muu kasvupaikan mykorritsalajisto vaikuttaa itiöemien muodostumiseen.

Lisäksi maaperällä ja sen hienorakenteella on merkityksensä rihmaston elinvoimaisuuteen ja kykyyn tuottaa itiöemiä. Samaan aikaan kun lahottajasienten viljelytekniikat ovat kehittyneet nopeasti ja tuotanto on kasvanut, ovat metsistä kerättyjen sienten sadot laskeneet.

Tähän ovat vaikuttaneet mm. Vaikka mykorritsasienet ovatkin vaikeasti viljeltäviä, myös niille on kehitetty viljely- ja kasvuympäristön manipulointimenetelmiä, joilla pyritään kasvattamaan satoa luomalla optimiolosuhteet sienten itiöemien muodostumiselle.

Tunnetuimmat viljelyksessä olevat mykorritsasienet ovat tryffeleitä Tuber spp. Niiden viljely tai pikemminkin puoliviljely kehitettiin jo luvulla siirtämällä tammien taimia tryffelimetsistä perustettaville viljelyksille.

Näin saatiin siirrettyä tryffelirihmastoa isäntäkasvin mukana uudelle alueelle. Menetelmät ovat luonnollisesti kehittyneet, ja puiden taimia joihin on siirrostettu tryffelirihmasto, on nykyään kaupallisesti saatavilla.

Itse satoon vaikuttaminen on vaikeaa, mutta satotasoja voidaan yrittää kohottaa viljelmää hoitamalla kasteluin, puustokäsittelyin sekä maaperän pH: Monet näistä menetelmistä on kehitetty vasta viime vuosikymmeninä ja yritysten toimesta, joten saatavilla olevaa yksityiskohtaista tietoa on varsin niukasti.

Myös monille muille mykorritssienille kuten tateille Boletus spp. Kaikkien niiden perustana on kasvuympäristön eli metsän manipulointi joko puustoa tai maaperää muokkaamalla ja sadettamalla.

Näillä menetelmillä satoja on saatu nostettua, mutta silti sadon määrä on ollut vaihteleva ja altis muille ympäristötekijöille. Menetelmillä on kuitenkin selkeitä etuja: Kotimaan tuotannosta kansainvälisille markkinoille Suomessa hyötysienet mielletään yleisesti ruokasieniksi ja sienituotantoa tarkastellaan omista kulttuurisista lähtökohdista.

Kaupalliseen tuotantoon tähdättäessä on syytä pohtia sienten käyttökulttuuria markkina-alueillamme ja sitä, miten voimme vastata kysyntään hyödyntämällä omia resurssejamme.

Merkittävin esimerkki suomalaisen sienen kansainvälistymisestä on tattien laajamittainen vienti Italiaan. Viennin aloittanut yritys on nykyään yksi maailman suurimpia kansainvälistä tattikauppaa käyvistä toimijoista.

Valinnoissa on syytä huomioida se mitä voimme tuottaa kansainvälisille markkinoille, ja räätälöidä tuotanto asiakaslähtöisesti.

Yhtenä esimerkkinä suoraan kansainvälisille markkinoille tähtäävästä tuotantomenetelmän kehityksestä on seuraavassa luvussa esitelty pakurikäävän tuotanto.

Pakuri on vain yksi metsistämme löytyvä sienilaji, jota voimme tuottaa ja jalostaa korkean arvon omaaviksi tuotteiksi sekä kotimaan että ulkomaiden markkinoille.

Esimerkkinä pakurin viljely vajaatuottoisissa metsiköissä Pakurikääpä Inonotus obliquus, Hymenochaetaceae on Suomessa lehtipuilla, tavallisimmin koivuilla, yleisenä esiintyvä lahottajasieni.

Sen vaikutuksesta puiden rungoille kasvaa hiilimäinen ja lohkeileva kasvain, pakuri, joka on käävän ja puun puolustusreaktion aiheuttama epämuodostuma.

Pakurikäävän itiöt tarttuvat vaurioituneeseen, pakkashalkeaman tai mekaanisen vaurion, esimerkiksi repeytyneen oksan, rikkomaan lehtipuun runkoon.

Patogeeninä se on niin aggressiivinen, että se kykenee syrjäyttämään valtaosan muista puuhun iskeytyneistä taudinaiheuttajista ja tappamaan puun.

Siksi se ei tarvitse esim. Pakurikäävän tartuttamassa puussa voi olla kymmenittäin pakureita ja yksittäisten kasvaimien suuruus voi vaihdella sormenpään kokoisesta aina useiden kilojen painoisiin.

Koska pakuri leviää puihin pintavaurioiden kautta, se on huomattavasti runsaslukuisempi Fennoskandian pohjoisosissa, jossa kovat pakkaset aiheuttavat runkoihin pakkashalkeamia ja lumivioituksia.

Keski-Euroopassa sieni on harvinainen ja se esiintyy vain vuoristoalueilla. Sienen tarttuminen puuhun vaatii siis puun vioittuman, jonka sienen itiöt infektoivat.

Tästä sieni tunkeutuu puun rungon pintaosaan ja tartunnan jälkeen puu kuolee noin vuodessa. Sen jälkeen puun kuoren tai ohuen pintapuukerroksen alle muodostuu yksivuotinen pinnanmyötäinen kanelinruskea itiöemä, joka on usein yli puoli metriä pitkä.

Itiöiden leviäminen tapahtunee vain syksyllä. Pakurin kansanlääkinnällinen käyttö on ollut erittäin runsasta etenkin Venäjällä, Kiinassa, Japanissa, Koreassa sekä myös Baltiassa ja Pohjoismaissa.

Kiinassa se on kolmanneksi käytetyin lääkinnällinen sieni. Suomessa se tunnetaan vanhastaan esimerkiksi tikkateenä, jota käytettiin sota-aikana kahvin korvikkeena.

Kuluttajien kiinnostus käyttää sitä luontaistuotteena on jälleen nousussa myös kotimaassa. Pakurin ja sen bioaktiivisten aineiden lääkekäyttö on saanut pohjaa tieteellisistä tutkimuksista jo viime vuosisadan puolesta välistä lähtien.

Näissä sen on havaittu sisältävän runsaasti bioaktiivisia terveysvaikutteisia aineita Tuomela ym. Pakurin kysyntä ja markkinat ovat suurimat Aasian maissa, pääasiallisesti Kiinassa, Japanissa ja Etelä-Koreassa.

Markkinoiden kasvua rajoittaa jalostettavan tuotteen saatavuus. Valtaosa Japanin markkinoiden käyttämästä pakurista tuodaan Venäjältä.

Pakurimarkkinat ovat täysin riippuvaisia luonnosta kerätystä pakurista. Pakuria voitaisiin periaatteessa tuottaa kolmella tavalla. Ensiksi sitä voidaan kerätä luonnonesiintymistä, kuten nykyisin tehdään erityisesti Venäjällä.

Toiseksi on mahdollista harrastaa pakurin puoliviljelyä siten, että eläviä koivuja vioitettaisiin tahallaan, minkä jälkeen odotettaisiin, että puu saa luonnollisen tartunnan ilmassa kulkeutuvista itiöistä.

Tartunta, pakurin kasvu ja tuotantomäärät ovat kuitenkin tällä menetelmällä hyvin epävarmoja. Kolmas tapa on viljely, jossa kääpäsientä tartutetaan ymppäämällä valikoituihin koivuihin.

Tavoitteena on siirtää maataloudesta tuttuja tuotantomenetelmiä metsätalouteen, mutta viljelyalustana on maan sijaan puu, sillä pakurin viljelyä kokeillaan kasvavissa koivuissa.

Tarkoituksena on käynnistää pakurin laajamittainen ja suunnitelmallinen tuotanto koti- ja ulkomaan markkinoiden tyydyttämiseksi.

Hankkeessa yliopiston tutkijat keräävät luonnosta käävän itiöitä ja kasvattavat niistä laboratoriooloissa puhdasviljelmiä. Sen jälkeen sienirihmastoa imeytetään puutappeihin ja rihmastolla saastutetut tapit upotetaan koivujen runkoon porattuihin reikiin.

Kun tappi on koivussa, reiän kohta suojataan homeiden ja bakteerien pääsyn estävällä aineella. Rihmaston on tarkoitus käynnistää leviäminen tuohen alla puun rungolla.

Myöhemmin viljelmistä otetaan dna-näytteet, joilla varmistetaan, että rungossa kasvava sieni on samaa kantaa kuin siihen istutettu. Vanhanen , Kalliokoski Kasvanut pakuri kerätään myyntiin elävästä puusta, mikä takaa sen, että tuotteen laatu on hyvä eikä sitä uhkaa pilaantuminen.

Sen jälkeen ympätyt koivut kaadetaan ja hyödynnetään, tavallisesti polttopuuna, ennen kuin itiöemä muodostuu kuoren alle.

Näin ehkäistään lahottajasienen tahaton leviäminen terveisiin puihin. Pakurisienen tartuttama koivu voi tuottaa kylkeensä useita pakurikasvaimia.

Tehokkaasti ympättynä yksittäinen koivu voisi teoriassa tuottaa noin g pakuria metriä kohden laskettuna, jos arviointiperusteena käytetään esimerkiksi siitakesienen tuottoa japanilaisessa tammessa.

Yksittäisestä puusta voisi näin saada myytävää pakuria jopa 8 kg. Lapin maakunnan alueella metsätaloudellisen käytön ulkopuolella olevaa joutomaata on 2 ha.

Ilmasto-oloiltaan Pohjois- ja Itä-Suomi vastaavat pakurikäävän pääesiintymisaluetta. Pakurikääpä on yleinen ja runsaslukuisempi alueilla, joilla ankarat talvet aiheuttavat pakkashalkeamia puihin.

Pakurinviljely sopii erityisesti metsätalouskäytön kannalta merkityksettömille vedenvaivaamille jouto- ja kitumaille, joiden pinta-alat ovat huomattavan suuria Pohjois- ja ItäSuomessa ja jotka ovat otollisimpia tuotantoalueita pakurille.

Jo pelkästään pakurin organisoitu kerääminen voi tuoda pohjoisille alueille uuden sivutulolisän, mutta metsätaloudelliselta arvoltaan vähäisten koivikoiden suunnitelmallinen pakurintuotanto voisi olla omistajille merkittävä tulonlisä.

Koska pakurin kerääminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, saa metsänomistaja täyden tuoton pakurinviljelyyn panostamistaan toimista Vanhanen Puu varttuu pohjoisessa hitaammin kuin etelässä.

Kun mutkaisiin koivuihin, jotka muuten päätyisivät polttopuiksi, istuttaa pakurikääpää, rahallinen tuotto voi kasvaa kaksinkertaiseksi ensiluokkaiseen koivutukkiin verrattuna.

Metsänomistaja saa pakurista tuloa 5—10 vuoden kuluttua istutuksista, kun koivu muuten tuottaa rahaa karuissa oloissa 70 vuoden jälkeen, jos silloinkaan.

Jos pakurinviljelyn kehittämisessä onnistutaan, se takaisi merkittämän lisäarvon metsätalouskäytön ulkopuolella oleville alueille ja loisi uutta luonnontuotealan yritystoimintaa Suomeen.

Hortoilu ja villiyrttien viljely Luonnonvaraisten yrttien keräily ja hyödyntäminen alkoi muodostua elinkeinotoiminnaksi, kun ensimmäiset kauppayrttioppaat nykyään Luonnon yrttiopas julkaistiin luvulla.

Yrttien keruuta ei tilastoida. Tuorein arvio tilanne vuonna kaupallisen keruun ja kotitarvekeruun arvosta on noin 5 miljoonaa euroa Metsäntutkimuslaitos Kerättävinä yrtteinä pidetään mm.

Villivihanneksia ja -yrttejä voi käyttää hyvin monipuolisesti ruoanvalmistuksessa mm. Joistakin luonnonyrteistä on jalostettu viljelylajikkeita.

Esimerkiksi suurin osa nokkostuotteista tuotetaan viljelykasveista. Kaupallisesti saatavia luonnonyrttituotteita ovat mm. Kotimaisista villiyrteistä ja -vihanneksista on koottu hyvin vähän tietoa kasvien koostumuksesta www.

Energiaa näissä kasveissa on vähän. Nokkosessa, apiloissa ja joidenkin lähteiden mukaan myös maitohorsmassa on tosin runsaasti proteiinia, mutta apiloita ja maitohorsmaa ei suositella käytettäväksi suuria määriä.

Nokkosessa ja todennäköisesti muissakin voimakasvartisissa kasveissa on myös ravintokuituja. Villiyrttien siemenissä voi sukulaiskasvien perusteella päätellä olevan hyvä rasvahappokoostumus, mutta siitä ei ole saatavilla tietoja.

Nämä kasvit sisältävät runsaasti kivennäis- ja hivenaineita, vitamiineja ja niiden kaltaisia yhdisteitä esim. Lisäksi kasvit sisältävät bioaktiivisia väriaineita, kuten yllä mainitut karotenoidit, klorofylli, antosyaanit ja betalaiinit.

Todennäköisesti bioaktiivisten yhdisteiden pitoisuudet vaihtelevat enemmän kuin viljelykasveilla johtuen villien kasvien perimän vaihtelevuudesta Vasara ym.

Kiinnostus villiyrttien hyödyntämistä kohtaan on kasvanut voimakkaasti mm. Keväisin aikakausilehdet täyttyvät erilaisista villiyrttivinkeistä ja resepteistä.

Aihepiiristä on julkaistu lukuisia kirjoja ja keväinen kurssitarjonta on runsasta. Villiyrttien terveysvaikutuksia korostetaan hortoilutrendissä, eikä perusteetta.

Välimerellisistä ruokavalioista kreetalaista, jossa villiyrteillä on erittäin suuri merkitys, pidetään yleisesti terveellisimpänä Simopoulos Vastuuntuntoinen hortoilija tuntee keräämänsä kasvit ja ottaa keruussa huomioon myrkylliset lajit.

Yrttien keruuseen liittyvää koulutusta on tarjolla sekä yksittäisten kasvien keruuseen pätevöittävänä yksipäiväisenä poimijakoulutuksena että keruutuoteneuvojan tutkintoon tähtäävänä kurssituksena Arktiset aromit Luonnonvaraisten kasvien keräily omaan käyttöön on vapaata, kunhan huomioidaan jokamiehenoikeuksien rajoitteet.

Toiminta kuuluu elintarvikelainsäädännön piiriin, kun se on kaupallista. Kuluttajan on aina voitava luottaa siihen, että kaupasta hankitut elintarvikkeet ja niissä käytetyt raakaaineet ovat turvallisia.

Lainsäädäntö osaltaan varmistaa myös luonnonvaraisten kasvien elintarviketurvallisuuden. Vastuu tuotteen turvallisuudesta ja sen määräystenmukaisuudesta on aina elintarvikealan toimijalla itsellään.

Villiyrttien markkinat Suomessa ovat kehittymättömät tukkuportaan puuttuessa. Yrttien kerääjät toimivat sopimusperusteisesti. Keruusaalis myydään suoraan hyödyntäjille, jotka jalostavat yrtit useimmiten elintarvikkeeksi, rohdokseksi, lääkkeeksi, kosmetiikaksi tai koristetuotteiksi.

Villiyrttien ottaminen viljelyyn domestikaatio on luonnollisesti mahdollista, onhan kaikkien hyötykasvien alkuperä luonnossa.

Villiyrttien tai luonnonkasvien viljelyä tulisi kutsua erikoiskasvituotannoksi. Viljelykokeiluja on pohjoisessa tehty mm. Pääsääntöisesti villikasvien siirto kasvintuotantoon on viljelyteknisesti täysin mahdollista, mutta etenkin rikkaruohojen hallinta on haasteellista jo senkin takia, että villikasveille hyväksyttyjä kasvinsuojeluaineita ei ole.

Tehokkaan tuotantomenetelmän kehittämiseksi ja käyttöönottamiseksi villiyrttimarkkinoiden tulisi olla nykyistä kehittyneempiä. Yhteenveto Agrometsätalous on, tai sen tulisi olla, tavoitteellista tuotantoa.

Tämä kuitenkin edellyttää käytäntöjen nykyaikaistamista ja uudenlaista ajattelua sekä investointien ja vaihtoehtoiskustannusten hyväksymistä.

Agrometsätalouden uusia muotoja voisivat Suomessa olla villimarjojen, -sienten ja -yrttien tavoitteellinen tuotanto. Merkittävimmät luonnonmarjat ovat mustikka, puolukka sekä suomuurain.

Aiemmin luonnonmarjat olivat tärkeä sivutulon lähde etenkin maan pohjoisosien maaseudun asukkaille, mutta elintason nousun myötä tilanne on muuttunut.

Luonnonmarjojen satoihin voidaan vaikuttaa. Tärkein sadonmuodostukseen vaikuttava yksittäinen tekijä on hyönteispölytys. Tästä on hyviä kokemuksia Pohjois-Amerikan Kanadan-mustikan tuotantoalueilla, jossa sadon onnistuminen on lähes kokonaan tehostettujen pölytyspalvelujen ansiota.

Luonnonmarjojen pölytystä voidaan tehostaa myös Suomessa joko tarhamehiläisten siirtotarhauksella tai edistämällä luonnollisten pölyttäjäpopulaatioiden menestymistä pölytyspalvelusta myös s.

Puun ja luonnonmarjojen yhteistuotannon kokonaishyöty voi olla suurempi kuin pelkän puuntuotannon etenkin maamme pohjoisosissa, jossa puun kasvu on hitaampaa ja metsikköjen kiertoajat pitempiä kuin eteläisessä Suomessa.

Biologinen kokonaissato on — miljoonaa kiloa. Sienistä hyödynnetään nykyään eniten herkkutattia, lähinnä hyvin vetävän Keski- ja Etelä-Eurooppaan kohdistuvan viennin ansiosta.

Sieniä poimitaan aktiivisimmin ItäSuomen alueella lähinnä kulttuurisista syistä. Satotasot eri puolilla Suomea eivät juuri poikkea toisistaan.

Kotimainen sieniviljely perustuu tällä hetkellä kokonaan sienimökasvatukseen ekstensiivisemmän puoliviljelyn ollessa olematonta.

Sienten ekstensiivituotantoa tutkitaan jo jonkin verran Suomessakin. Villiyrttien keruuta ei tilastoida, mutta sen taloudelliseksi arvoksi on arvioitu viisi miljoonaa euroa vuodessa.

Yrttien keruu ja kotitalous-, ravintola- ja hyvinvointikäyttö on nouseva trendi. Villiyrttien tuotanto puutarha- tai peltotuotannossa on mahdollista, mutta tämä edellyttää laajoja markkinoita ja kehittyneitä tuotantomenetelmiä.

Kirjallisuus Arktiset aromit Development and potential of the cultivated and wildharvested mushroom industries in the Republic of Korea and British Columbia.

BC Journal of Ecosystems and Management 8: Income generation from wild mushrooms in marginal rural areas. Forest Policy and Economics A blueprint for mapping and modeling ecosystem services.

University of Maine, extension services, Fact Sheet No. Cultivation of edible ectomycorrhizal mushrooms.

Trends in Biotechnology Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Biotalouden keskus, Joensuu. Uses of mushrooms by Finns and Karelians.

International Journal of Circumpolar Health Syötävien lahottajasienten uudenlaiset viljelymahdollisuudet Suomessa Julkaisussa: Proceedings of the national research seminar on nature products, Joensuu, October 5, Terrestrial Arthropod Reviews, 7: Pakurin viljely omissa koivuissa houkuttelee.

Cultivation, Conservation and Challenges. Diversity and Biotechnology of Ectomycorrhizae. Siitakkeen kannat ja viljelytekniikka. No saako sitä väinönputkea käyttää vai ei?

Ruralia — Instituutin Raportteja Keski-Karjalan kehityssäätiö Oy, Kitee. Importance of pollinators in cahnaging landscapes for world crops.

Proceedings of the Royal Society of London. Maaseudun kehittämiskeskus Partala, Juva. POLUT — hankkeen loppuraportti.

Sienet elinkeinon lähteenä Pohjois-Pohjanmaalla. Keinopesien käyttö koloissa pesivien myrkkypistiäisten lisääntymisympäristönä Suomessa. Luonnonmarjojen ja -sienten kauppaantulomäärät vuonna Kauppasienisadot itäsuomalaisissa kuusikoissa — koeala-verkosto ja tuloksia vuosilta — Optimizing the joint production of timber and bilberries.

Forest Ecology and Management Kuvaus luonnontuotealan kehittämishankkeesta Lapissa — Maa- ja elintarviketalous Eräiden Vaccinium — lajien pölytysbiologiasta, kukinnasta ja marjonnasta.

Luonnonmarja- ja sienitutkimuksen seminaari, osa I. Suomen helttasienten ja tattien ekologia, levinneisyys ja uhanalaisuus.

Comparative economic value estimation of matsutake mushroom and timber production in Swedish Scots pine forest.

Production of edible mushrooms in forests: Applied Microbiology and Biotechnology Non-timber forest products and their utilization.

Multipleuse forestry in the Nordic countries. The Journal of Nutrition Luonnonkasvien mahdollisuudet vielä osittain löytämättä.

Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Raportteja Evaluation of information on wild berry and mushroom markets in European countries.

Picking of wild edible mushrooms in Finland in — and RahaRääseikkö—Pakurikäävän luonnonkierto ja tuottaminen.

Maaseudun Tiede 70 2 5. Raha Rääseikkö — Pakurikäävän viljelymenetelmät. Cultivation of Pakuri Inonotus obliquus Potential for new income source for forest owners.

Bio-Innovation, Technological Dissemination and Marketing. Sustainability , 6, — Marja Uusitalo ja Marika Laurila Metsälaidunnus on yksi metsien perinteisistä käyttömuodoista maataloudessa.

Metsälaidunnus oli yleistä vielä luvulla, mutta loppui lähes kokonaan luvulla maa- ja metsätalouden tehostuessa. Metsälaitumet syntyivät, kun eläimet laidunsivat metsissä.

Valikoidessaan syötävää karja muokkasi metsäkasvillisuutta niittymäiseen suuntaan. Metsät olivat tärkeitä kesälaitumia kotieläinkarjalle, sillä eläinten pääsy pelloille ja niityille estettiin aina heinän- ja elonkorjuuseen asti.

Sen jälkeen, kun vapaa laidunnus kiellettiin, metsälaitumia alettiin aidata. Aidattuja hakamaita syntyi asutuksen lähipiiriin. Niillä laidunsivat tavallisimmin nuorkarja ja hevoset tai niitä käytettiin yölaitumina.

Metsälaidunnuksessa syntyneet puustoiset perinnebiotoopit voidaan luokitella 1 metsälaitumiin, 2 puustoltaan avoimempiin ja enemmän niittylajistoa sisältäviin hakamaihin sekä 3 laidunnuksen ohella niittäen ja lehdestäen hyödynnettyihin lehdes- ja vesaniittyihin.

Koska viimeksi mainittuja on lähinnä Etelä-Suomessa, niitä ei käsitellä tässä. Jäljellä olevien puustoisten perinnebiotooppien laatu on samalla heikentynyt huomattavasti rehevöittävien laidunnuskäytäntöjen ja metsätalouden toimenpiteiden vuoksi.

Metsälaitumia arvioidaan olevan jäljellä enää — hehtaaria ja hakamaita — hehtaaria. Suomen luontotyyppien uhanalaisuus -arvioinnissa metsälaitumet on luokiteltu valtakunnallisesti erittäin uhanalaisiksi ja hakamaat äärimmäisen uhanalaisiksi luontotyypeiksi.

Lähes koko Pohjois-Suomi on poronhoitoaluetta, jossa porolaidunnus muokkaa metsäluontoa esim. Tässä katsauksessa käsitellään vain kotieläinkarjan laidunnusta.

Hakamaat ja metsälaitumet Hakamaita esiintyy yleensä vanhojen maatilojen lähimetsissä. Alueet ovat useimmiten aidattuja ja niillä saattaa erottua vanhoja karjapolkuja.

Hakamaat ovat valoisia metsätyyppejä, joille on ominaista niittylaikkujen ja puuryhmien vuorottelu kuva 9. Puut peittävät enimmillään kolmanneksen maaalasta karjanlaidunnuksen ja raivausten vuoksi.

Pitkäaikainen laidunnus on harventanut puustoa ja pensastoa. Puita kaadettiin poimintahakkuin kotitarvekäyttöön. Samalla saatiin maatilan niittyala laajennettua.

Siksi niittylaikut ovat hakamaiden oleellinen osa. Hakamaat jaetaan lehtipuu-, havupuu- ja sekapuuhakoihin.

Laidunnuksen myötä pensaskerrosta ei juuri ole ja lehtipuiden alaoksat on usein syöty, minkä vuoksi lehtipuuvaltaisessa haassa metsän läpi näkee yleensä laidunalueen rajaan asti.

Laidunnuksen jatkuessa kookkaat metsäheinät ja ruohot sekä varvut, metsäsammaleet ja jäkälät vähenevät ja matalakasvuiset heinät ja -ruohot runsastuvat.

Aluskasvillisuudessa vallitsee niittykasvillisuus, jonka lajistoon vaikuttavat muun muassa kasvupaikan olosuhteet, laiduneläinlaji ja lähialueiden siemenpankki.

Karjan karttamat katajat ja saniaiset ovat yleensä runsastuvat. Hakamailla esiintyy myös lahopuuta ja kääpiä.

Niittylaikut ovat oleellinen osa hakamaita. Kuvassa Kurimonkosken perinnebiotooppi Utajärvellä Kuva: Puustoisilla perinnebiotoopeilla löytyy parhaimmillaan monipuolisesti erilaisia elinympäristöjä, minkä ansiosta niiden monimuotoisessa eliölajistossa voi olla niin niittyjen kuin metsienkin lajeja Pykälä , Vainio ym.

Hakamaille muodostuva kuiva pienilmasto ja valoisuus monipuolistavat kasvillisuutta, jossa yhdistyvät usein niittyjen ja lehtometsien lajisto.

Kesäisin laidunnettujen metsälaitumien kasvillisuus ja selkärangaton eläinlajisto ovat monimuotoisempia kuin laiduntamattomissa metsissä Hokkanen ym.

Myös ympärivuotisesti laidunnetuissa metsissä lajimäärä oli hieman korkeampi verrattuna laiduntamattomiin metsiin. Laidunnus monipuolistaa myös sienilajistoa, mikä näkyy etenkin alueilla, joiden laidunnushistoria on pitkä Mustola Metsälaitumilla vallitsevat metsäkasvit, vaikka laidunnuksen tuloksena niissäkin esiintyy puuston lomassa pienehköjä niittymäisiä kasvillisuuslaikkuja.

Metsälaitumet jaetaan pääpuulajien mukaan lehtimetsä-, sekametsä- ja havupuulaitumiksi. Varsinkin Itä-Suomessa kaskiviljely liittyy metsälaitumien syntymiseen.

Metsä jätettiin kaskiviljelyvaiheen jälkeen usein laidunmaaksi, jolloin alueelle kehittyi joko valoisa aho tai lehtimetsälaidun.

Myös metsälaitumilla saattaa esiintyä karjapolkuja. Lisäksi kookkaat muurahaispesät ja omaleimainen sienilajisto ovat metsälaitumen tunnuspiirteitä.

Pykälä , Vainio ym. Metsälaidunnuksesta maisemalaidunnukseen Perinteiseen maatalouteen liittyneen metsälaidunnuksen sijaan puhutaan nykyään mieluummin maisemalaidunnuksesta, jonka tavoitteena on turvata metsälaitumien ja hakamaiden säilyminen kulttuurimaisemina ja arvokkaina elinympäristöinä.

Umpeenkasvu pensoittuminen, kuusettuminen ja voimakkaat metsätalouden toimenpiteet ovat näiden arvokkaiden metsäalueiden pahimpia uhkia laidunkäytön loputtua Schulman ym.

Vanhojen metsälaitumien ja hakamaiden kunnostus alkaa tavallisesti pienimuotoisin poimintahakkuin. Yleensä tavoitteena on niin lajistoltaan kuin rakenteeltaan ikä, tiheys vaihteleva puusto.

Poimintahakkuissa suositaan vanhoja puita, hakamailla erityisesti lehtipuita sekä lahoja pysty- ja maapuita.

Pensaskerrosta vähennetään kuusen taimien poisto tärkeää etenkin hakamailla katajia ja muita harvinaisempia lajeja säästäen.

Alkuraivauksen avulla lisätään tarvittaessa myös erikokoisia niittyaukkoja, joista suurimpien tulisi eräiden suositusten mukaan olla noin 1—1,5 kertaa ympäröivien puiden korkuisia.

Talkoot ovat yksi tehokas tapa toteuttaa alkuraivaukset. Myös maisemaurakoitsijoiden ja yhdistysten apua voi käyttää.

Pykälä , Priha , Söyrinki Raivausten jälkeen hakamaiden ja metsälaitumien hoitoa jatketaan laiduntamalla.

Lajiston monimuotoisuuden kannalta on tärkeää toteuttaa laidunnus niin, ettei laidun rehevöidy. Vasikoiden lisäruokinnan ei ole havaittu aiheuttavan merkittävää fosforikuormitusta metsälaitumille Virkajärvi ym.

Hoitotukea saavia kohteita ei saa lannoittaa ja lisärehun antaminen on pääsääntöisesti kielletty Pykälä , Priha Kivennäisten antaminen laiduneläimille on sallittua, mutta siinä tulee suosia vähäfosforisia kivennäisiä, joiden hävikki minimoidaan Virkajärvi ym.

Lisäksi suositellaan laitumen aitaamista erilleen viljellyistä laitumista Pykälä , Priha Viljelijät kokevat näiden vaatimusten olevan usein liian työläitä ja alentavan kannattavuutta Laanti Sopiva laidunnuspaine on tärkeä biodiversiteetin kannalta.

Laidunpainetta vaihdellaan, jotta saadaan sekä voimaperäisesti että lievästi laidunnettuja alueita. Liian suuri tai alhainen laidunpaine suosii yksipuolisesti vain joitain lajeja.

Voimaperäisemmin ja lievemmin laidunnetut alueet samalla laidunalueella ovat monimuotoisuuden kannalta parhaita, sillä lajien elinympäristövaatimukset vaihtelevat Pykälä , Virkajärvi ym.

Riittävän voimakas laidunnus lisää aukkopaikkojen kasvillisuutta, muttei ole liian voimaperäistä tallauksesta kärsivän mustikkakasvuston kannalta.

Laidunnuspaine vaikuttaa kasvillisuuden rakenteeseen ja monimuotoisuuteen, millä on vaikutusta muiden eliölajien menestymiseen.

Monimuotoisuus on yleensä suurimmillaan kohtuullisella eläintiheydellä laidunnetuilla alueilla, joiden kasvillisuudessa vaihtelevat silloin matala- ja korkeakasvuiset kohdat ja lajistossa viihtyvät niin niitty- kuin metsälajitkin Pykälä , Hokkanen ym.

Näin syntyneestä kasvillisuuden vaihtelusta hyötyvät monet hyönteiset Halmeenpää ym. Osa hyönteisistä hyötyy myös lahopuun määrän lisääntymisestä, mikä taas houkuttelee alueelle kolopesijöitä Huuskonen ym.

Pohjois-Suomen metsälaitumet ovat eteläisiä heikkotuottoisempia, joten maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa eläintiheyksille asetetut ylärajat ovat liian korkeita Huuskonen ym.

Tarvittaessa eläintiheyttä muutetaan kohteen hoitotavoitteen tai eläinten hyvinvoinnin vuoksi Virkajärvi ym.

Koska lampaat syövät mieluimmin lehtevää ja nuorta kasvustoa, ne kannattaa päästää laitumelle mahdollisimman varhain keväällä ennen kasvuston korsiintumista Söyrinki Eri eläinlajien rehunsaantivaatimukset vaihtelevat rodusta ja eläimen tuotantovaiheesta toiseen, mikä tulisi ottaa huomioon, kun laiduneläimiä valitaan laidunalueelle esim.

Esimerkiksi havupuuvaltaiset metsät voivat olla Pohjois-Suomessa liian niukkatuottoisia emolehmille Virkajärvi ym.

Lampaita suositellaan vähätuottoisille hakamaille. Pohjois-Suomen laitumilla kannattaa käyttää erityisesti alkuperäisrotuja suomenlammas, pohjoissuomenkarja , koska ne ovat sopeutuneet Suomen olosuhteisiin ja ovat ravintotarpeeltaan pitkälle jalostettuja lajitovereitaan vaatimattomampia.

Myös kylmää sietävä ylämaankarja on yleistymässä Pohjois-Suomen metsälaitumilla. Maisemahoitobisnestä Karjanomistajalle syntyy monenlaisia kustannuksia metsälaidunnuksesta.

Perustamisvaiheessa kustannuksia kerryttävät ennen muuta aitausten ja suojakatosten rakentaminen, juoma- ja ruokintalaitteiden ja opastaulujen hankinta tilan ulkopuolisille alueille.

Ylläpitovaiheessa kustannuksia syntyy eläinten kuljetuksesta, hoidosta ja valvonnasta. Lisäksi kustannuksia kerryttää juomaveden järjestäminen, raivaukset, aitojen kunnossapito ja vakuutukset.

Laidunnus aiheuttaa myös paperityötä. Yrittäjä joutuu muun muassa kirjaamaan kaikki käyttämänsä laitumet eläinten pitopaikoiksi ja pitämään paikkakohtaista eläinluetteloa, jotta sopimuseläimiä voi siirtää myös sopimus- ja vuokralaitumille.

Maatilayrittäjä voi yhdistää metsälaidunnuksen karjan kesäaikaiseen tai ympärivuotiseen ulkokasvatukseen. Ulkokasvatustiloilla lihantuotannon katetuotto eli tuotannon antama korvaus työlle ja kiinteille kustannuksille voi muodostua yli kolminkertaiseksi saman tukialueen vertailutiloihin nähden Huuskonen ym.

Ympärivuotisessa ulkokasvatuksessa eläimet kuitenkin tyydyttävät lähes koko ravinnontarpeensa lisäruokinnalla seosrehulla , koska metsälaitumien tuotto on vähäistä.

Puustoisten perinnebiotooppien hoidosta saatava rahallinen korvaus erityistuki koetaan usein riittämättömäksi hoitoehtojen vaatimaan työmäärään nähden Laanti Lisäksi karjan kasvun hidastuminen alentaa edelleen metsälaidunnuksen kannattavuutta Virkajärvi ym.

Siksi laiduneläinten valinta ja laidunnuksen toteutus tulee suunnitella huolellisesti. Karjanomistajalle metsälaidunnus on harvoin taloudellisesti kannattava vaihtoehto, ellei hänelle makseta korvausta maisemanhoitotyöstä.

Silloin laidunnuksesta muodostuu yksi karjatilan lisätienesti ja karjanomistaja toimii ympäristöyrittäjänä. Maisemalaidunnus maatalouden erityistukikohteena Maisemalaidunnukseen voi saada maatalouden ympäristötuen eritystukea.

Esimerkiksi PohjoisPohjanmaalla ympäristöhoidollisien perinnebiotooppien hoitoa rahoitettiin maatiloille reilulla miljoonalla eurolla vuonna Maatalouden erityisympäristötuet muuttuvat ympäristösopimuksiksi.

Perinnebiotoopit ovat osana maisemankehittäminen ja hoito -nimistä ympäristösopimusta. Tukia voivat hakea aktiiviviljelijät ja rekisteröityneet yhdistykset.

Ympäristösopimuksen liitteeksi vaaditaan hoitosuunnitelma, muttei aiemmasta poiketen enää kustannusarviota Kotala-Paaluharhju Summa on suurempi, mikäli kohde on valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokas.

Valtion kanssa tehtävä tukisopimus luonnon ja maiseman monimuotoisuuden hoitoon on viisivuotinen. Viljelijällä tai yhdistyksellä on mahdollisuus tehdä uusi sopimus alkaen 1.

Siinä tapauksessa maisemalaidunnuksen katetuotto voi nousta euroon. Eläimiä ei kannata hankkia vain maisemanhoitoa varten, ellei tila harjoita jotain muuta maisemanhoidosta hyötyvää toimialaa.

Sellainen voi olla esimeriksi maatilamatkailu, Green Care ja agrometsätalous. Laidunpalvelu muille maanomistajille Laidunpalvelun järjestämiseen on olemassa erilaisia vaihtoehtoja.

Karjanomistaja voi vuokrata metsälaitumen itselleen ja vastata sen hoidosta. Tavallisempaa on, että metsänomistaja luovuttaa alueen maksutta laidunkäyttöön.

Mikäli metsänomistaja hyötyy maisemalaidunnuksesta maiseman- ja luonnonhoitotoimenpiteenä, hän on yleensä valmis myös maksamaan laidunpalvelusta. Maisemalaidunnuksen vastuujaot on silloin syytä määritellä kirjallisilla maanvuokraus- ja laiduntamissopimuksilla liitteenään hoitosuunnitelma.

Korvauksen suuruus on tapauskohtainen ja siihen vaikuttaa vastuunjako. Metsänomistaja voi saada laitumien ylläpitoon tukea metsäsektorilta.

Tukea myönnetään luonnonhoitohankkeisiin, joissa suunnitellaan alueiden hoito- ja kunnostamistoimenpiteet tai metsälain erityiskohteisiin eli hoitohakkuisiin.

Metsälaki määrää ylläpitämään hakamaiden ja metsälaitumien luonnonarvoja osana metsien monimuotoisuuden säilyttämistä.

Hakamaat ja metsälaitumet ovat ns. Yksityisen suojelualueen perustaminen on yksi Metso-ohjelman vaihtoehtoisista suojelukeinoista ja soveltuu metsänomistajille, jotka haluavat säilyttää alueen omistuksen itsellään.

Silloin alueen rauhoitusmääräykset ja korvaus sovitaan maanomistajan ja ympäristöviranomaisen kesken ja metsänomistajalle korvataan rauhoituksesta aiheutuvat taloudelliset menetykset eli yleensä alueen puuston arvo.

Toinen perinneympäristöjen suojeluun soveltuva Metson suojelukeino on metsäluonnonhoito, jossa tuetaan luonnonarvojen ylläpitämistä, lisäämistä tai metsän palauttamista luonnontilaisemmaksi.

Nämä toimenpiteet suunnitellaan yhdessä metsänomistajien kanssa. Metsänomistajille ei makseta luonnonhoitohankkeesta korvausta, mutta kaikki hoitotöiden kustannukset rahoitetaan.

Lisäksi sivusto toimii hakupalveluna, joka auttaa laiduneläinten ja -alueiden löytämisessä. Sivuston lisäksi välittäjäorganisaationa voi toimia esimerkiksi LEADER-yhdistys tai EU-hanke, joka auttaa paikallisia maatalousyrittäjiä, metsänomistajia sekä kylä-, luonnonsuojelu- ja 4H-yhdistyksiä kartoittamaan erityistukikohteita, laatimaan hoitosuunnitelmia, hakemaan rahoitusta ja organisoimaan talkoita.

Tällainen oli esimerkiksi Lapin ja Kainuun alueella toteutettu Maisemat ruotuun -hanke3. Sen aikana toteutettiin Kainuu ja Lapin alueella yli 30 kyläkävelyä.

Niissä keskusteltiin kylämaiseman arvoista ja ongelmista sekä ideoitiin maisemanhoidon neuvojan johdolla toimenpiteitä. Lisäksi kartoitettiin mahdollisia yhteistyökumppaneita ja käytiin läpi kylämaiseman, maisemakohteiden ja rakennusperinnön hoitoon saatavaa rahoitusta.

Sillä on työllistävä vaikutus ja raivaustähteitä voi hyödyntää energiana. Laidunnus vapauttaa peltoa muuhun tuotantoon.

Lisäksi se lisää tilan ja kyläalueen positiivista imagoa, kauneutta ja viihtyisyyttä, mikä voi tuoda alueelle virkistyskäyttäjiä ja matkailijoita.

Laidunnuksella nähtiin olevan vaikutusta jopa viljelijän henkiseen hyvinvointiin. Tilamatkailun ohella myös tilan lihatuotteiden kasvanut myynti koettiin sivuhyödyksi.

Maatila voi siis saada tuloa laidunlihan suoramyynnistä. Luonnonlaidunlihan brändäyksen uskotaan Ruotsin mallin mukaisesti lisäävän tulevaisuudessa maisemalaidunnuksen kannattavuutta.

Ruotsissa sertifioitua luonnonlaidunlihaa on ollut kaupan hyllyllä yli kymmenen vuotta, ja sitä myydään noin kiloa vuodessa. Naudan- ja lampaanlihantuottajat ja WWF Suomi ovat määrittäneet yhteistyössä suomalaisen luonnonlaidunlihan tuotantotavan kriteerit4.

Niiden mukaan luonnonlaidunlihana myytävän tuotteen on oltava pelkästään luonnonlaidunlihaa. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että yli puolet tuotantoeläinten laitumista pitää olla luonnonlaitumia, ja eläinten tulee laiduntaa niillä vähintään puolet laidunkauden pituudesta.

Myös matkailu- ja virkistyspalvelut lisäävät kiinnostusta metsälaidunnukseen. Perinnemaisemia voidaan hyödyntää matkailumaatilan ohjelmapalveluissa.

Esimerkiksi Kolilla maisemalampaiden valvonta ja hoito on tuotteistettu elämyslomaksi lammaspaimenena www. Suositut lammaspaimenviikot ovat maksullisia.

Maksuilla katetaan tilan ylläpitokuluja ja luonnonhoidon kustannuksia. Maisemalaidunnus voi toimia myös välineenä hoivatilan Green Carey -toiminnassa Tulkki Hoivamaatila tarjoaa silloin puitteet ja mahdollisuuden eläinavusteisen kasvatustyön ja työvalmennuksen sekä eläinavusteisen terapian sosiaali- ja terveyspalvelu järjestämiselle.

Toisin sanoen luonnonpölyttäjille tärkeitä elinympäristöjä ylläpitäessään metsälaitumet ja hakamaat tuottavat ekosysteemipalvelua. Puustoiset perinnebiotoopit, joissa kasvaa monenlaisia eriaikaisesti kukkivia kasveja, ovat myös hyviä hunajantuotantoalueita mehiläistuotannon kannalta.

Monet metsäsienet hyötyvät metsälaidunnuksesta, joka rikkoo maanpintaa, lisää juuristovaurioita ja nopeuttaa ravinnekiertoa Mustola Lapissa on saatu viitteitä porolaidunnuksen mahdollisista positiivisista vaikutuksista sekä marja- että sienisatoihin Suominen Tätä olisikin syytä tutkia laajemmin.

Esimerkiksi mesimarjan5, ahomansikan6, ukonsienten ja kantarellien on todettu hyötyneen metsälaidunnuksesta. Niinpä laidunnus voi olla yksi metsämarjojen ja ruokasienien puoliviljelyn keinoista agrometsätaloudessa.

Keinot parantaa metsälaidunnuksen kannattavuutta eivät lopu tähän. Ulkomailla on haettu metsälaidunnuksen rahoitusmalleja mm.

Perusteena on käytetty sitä, että metsälaitumet ovat hiilinieluja ja vähentävät siten maatalouden kasvihuonepäästöjä.

Yrttien kerääjät Beste Spielothek in Kobscheid finden sopimusperusteisesti. Sienimöiden ylläpito vaatii myös paljon henkilöresursseja, joiden kustannukset Suomessa ovat huomattavasti korkeammat kuin maissa, joiden viljeltyjen sienten tuotanto on viime vuosina kasvanut. Agrometsätalouden tuotteet — aineelliset ja aineettomat — sopivat erinomaisesti näihin trendeihin. Puolukkaa, mustikkaa ja lakkaa vähemmän kaupallista merkitystä omaavia bundesliga ergebnisse heute 1.liga ovat variksenmarja, pihlajanmarja, karpalo, mesimarja, luonnontyrni, metsävadelma, juolukka sekä ahomansikka. Pienten yritysten toimintaedellytyksiä voivat parantaa erilaiset yhteistyömuodot niin oman toimialan sisällä kuin verkostoitumalla sen ulkopuolelle, esimerkiksi matkailu- ja hyvinvointialojen sekä erityisesti raaka-ainetuotannon edistämiseksi myös metsäsektorin suuntaan. Kaupallinen angegossen voi olla sekä intensiivistä, suuria investointeja vaativaa teollisuutta tai hyvinkin ekstensiivistä agrometsätaloutta, jossa viljeltävää sientä siirrostetaan suoraan metsässä oleviin tukkeihin. Valinnoissa georg st pierre syytä huomioida se mitä rizk casino test tuottaa kansainvälisille markkinoille, ja räätälöidä ts3 slots erhohen asiakaslähtöisesti. Koska pakuri leviää puihin pintavaurioiden kautta, se on huomattavasti runsaslukuisempi Fennoskandian pohjoisosissa, jossa kovat pakkaset aiheuttavat runkoihin pakkashalkeamia ja lumivioituksia. Marjojen säilöntään käytettyjä menetelmiä ovat mm. Sen jälkeen sienirihmastoa imeytetään puutappeihin ja rihmastolla saastutetut tapit upotetaan koivujen runkoon porattuihin reikiin. Luomulisästä hyötyvät vasta ostajat ja jalostajat. Nämä ovat osa ns. Marjoissa on vähän rasvaa, alle gramma sadassa grammassa. Ajatuksena oli, että pohjoismainen perinteinen ruoka voisi maukkautensa ja omaperäisyytensä ansioista nousta maailman suurimpien keittiöiden veroiseksi. Yrttien keruuta ei tilastoida.

0 Replies to “Kerää metsän hedelmät talteen The Wild Wood slotissa”

Hinterlasse eine Antwort

Deine E-Mail-Adresse wird nicht veröffentlicht. Erforderliche Felder sind markiert *

This field can't be empty

You have to write correct email here, ex. [email protected]